Riikka Purran puhe kulttuurista luksuksena voi toki olla lapsus, mutta kuvastanee laajemminkin hänen ja kannattajiensa kylmää ja lyhytnäköistä ajattelua.
Ymmärtämättömyys kulttuuri- ja tapahtuma-alaa ja sen kokemaa ahdinkoa kohtaan erityisesti koronasulkujen aikaan on ollut laajempaakin. Moni alalla toiminut joutui luopumaan ammatistaan ja siirtymään muihin töihin. Yleensä freelancereina toimivien muusikoiden oli vaikeaa tai mahdotonta saada mitään koronatukia.
Kulttuurilla on ollut valtava merkitys suomalaisen identiteetin luomisessa esimerkiksi kuvataiteessa ja musiikissa jo 1800-luvulta alkaen. Tämä ei olisi usein köyhiltä taiteilijoilta onnistunut ilman heidän opintietään tukeneita mesenaatteja.
Monet suomalaiset kuvataitelijat ja muusikot ovat nousseet maailmanmaineeseen ja luoneet osaltaan Suomi-brändiä, josta meidät maailmalla tunnetaan. Myös maamme itsenäisyystaistelussa kuvataiteella ja musiikilla oli suuri merkitys. Talvi- ja jatkosodassa rintamalla vierailleet muusikot toivat lohtua ja toivoa kauheuden keskelle.
Myös suomalainen kirjallisuus on hyvin arvokasta. Kirjallisuudesta voisi mainita vaikkapa Elias Lönnrotin keräämän Kalevalan, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen sekä Samuli Paulaharjun, Eino Leinon ja Minna Canthin teokset. Ilman tukea näitäkään ei olisi syntynyt.
Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut voimakkaasti lukutaidon korostaminen, ja pienestä kielialueesta huolimatta meillä on myös monipuolinen ja elävä nykykirjallisuus. Onneksi kirjallisuuden tuottamiseenkin on tukea tarjolla, vaikkei riittävästi. Ilmainen ja tasokas kirjastolaitos mahdollistaa lukemisen kaikille.
Lähes ilmainen kansanopistolaitos tuo kulttuurialojen opiskelun kaikkien ulottuville. Taiteen perusopetus, joka on ainutlaatuista maailmassa, on antanut monelle vähävaraisellekin lapselle mahdollisuuden päästä kiinni musiikki- ja kuvataideopintoihin!
Kulttuuri ja taide ovat vahva osa itsenäisen Suomen historiaa. Työväen- ja nuorisoseurantaloilla on esitetty näytelmiä ja musiikkia sekä keskusteltu yhteiskunnallisista asioista. Kulttuuri ja taide antavat mahdollisuuden pysähtymiseen ja palautumiseen nykyään niin hektisen arjen keskellä. Esittävällä taiteella on myös hieno kyky yhdistää isoja joukkoja yhteen nauttimaan ja luomaan jotain ainutlaatuista – esiintyvien artistien kanssa.
Valtion 1,3 miljardin tuki kulttuurille tuottaa 14 miljardin tuoton ja ala työllistää 300 000 henkilöä. Siksi vasemmistoliitto onkin vaaliohjelmassaan esittänyt kulttuuribudjetin nostamista 1 %:iin valtion budjetista.
Ari Elomaa (vas.)
eduskuntavaaliehdokas
Jurva
Teuvo Herranen (vas.)
eduskuntavaaliehdokas
Kruunupyy
Petteri Lehtola (vas.)
eduskuntavaaliehdokas
Seinäjoki