Mustarastaiden huiluiset vihellykset avaavat ajatukset ja aistit kohtaamaan uutta kevättä. Kulttuuri- ja taideasiatkin vellovat mielessä. Jää nähtäväksi, miten uusi hallitus tukee taiteita ja kulttuuria? Koulujen ja kasvatusalan asiat ja rahat ovat myös kiikaroinnin kohteina.
Taiteiden harrastaminen ja seuraaminen vaatii rahaa. Ammattitaitelijat tarvitsevat tukea ja apurahoja. Näihin vuosiin asti taiteilijat ovat saaneet valtion rahapelituotoista melko hyvin tukea. Nyt jaettavat rahat ovat vähentyneet 15 prosenttia.
Taiteessa meillä suomalaisilla on käynyt hyvä tuuri. Olemme saaneet nauttia vuosisatojen ja vuosikymmenien kuluessa naapurimaittemme hyvin eri tavalla lähestyttävästä taiteesta ja kulttuurista.
Siinä missä ruotsalainen kevytmusiikki soi iloisen länsimaisena, meillä Suomessa ovat soineet sotienkin vaikutuksesta välillä kauniit, hyvinkin melankoliset venäläisvaikutteiset melodiat.
Vaikka Venäjä on mukana Ukrainan sodassa, emme kuitenkaan voi unohtaa sen syvän taiteellisesti lahjakasta kansaa. Yhteisiäkin konsertteja on venäläisten kanssa järjestetty. Venäläiset ovat lahjakkaita myös kuvataiteessa ja kirjallisuudessa ja klassisessa musiikissa.
Tuhat vuotta olemme olleet Ruotsin vallan piirissä. Länsinaapurimme Ruotsi on tuonut meille ristiretkillään kristinuskon ja aikojen saatossa myös muun sivistyksen ja kulttuurin.
Kirkko opetti suomalaisia lukemaan Suomen omaa kieltä. Kirkon kautta saattoivat löytyä ensimmäiset taiteelliset elämykset. Suomen taiteeseen on vaikuttanut ratkaisevasti se, että olemme lännen ja idän kulttuurien kohtaamisen keskiössä. Geeniperimässäkin on yhtäläisyyksiä molemmin puolin.
Venäjän valtapiirissä olimme 1800-luvun alusta autonomisena maana. Silloin alkoi Suomen taiteen Kultakausi. Suomalaiset suuret taiteilijat alkoivat taiteellaan nostaa suomalaisuutta. Eturivin taiteilijoita olivat Jean Sibelius ja Akseli Gallen -Kallela ja joukko muita.
Tänä päivänä monet suomalaiset brändit ovat tunnettuja maailmalla. Omaleimaista, kulttuurimme perimästä johtuvaa taidetta Suomesta on lähtenyt maailmalle paljon. Tällaista on suomalainen arkkitehtuuri, muotoilu – ja tekstiilitaide.
Kun nyt olemme Natossa ja Ruotsikin kohta tulee perässä, meidän pitäisi parantaa asennettamme ruotsin kieltä kohtaan.
Hienoa on, että ruotsalaisiakin on maassamme paljon. Heitäkin nyt tarvitaan. Uusien maahantulijoidenkin kulttuuria tulisi ymmärtää ja tukea.
Kun kulttuuri koukuttaa, on ollut hienoa seurata suomalaisen taiteen menestystä maailmalla.
Katriina Risku-Vartiainen
Vantaa