Presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb totesi presidentinvaalin tuloksen ratkettua tv-haastattelussa, että hän tulee korostamaan musiikin ja liikunnan merkitystä. Presidentti Alexander Stubb puolestaan totesi kiitospuheessaan eduskunnassa, että suomalaisen yhteiskunnan arvoja ovat sivistys, liikunta ja kulttuuri. Vappuna Stubb totesi aikovansa kuluttaa kosolti suomalaisia kulttuuripalveluita.
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila avasi Maan tila -kirjoituksessaan (6.5.2024) presidentin puheiden synnyttämiä taustoja toteamalla muun muassa, että ”presidenttiparin ajatuksena oli siten osoittaa tukea kulttuurille, joka on myös henkinen huoltovarmuustekijä”.
Kulttuurin merkitys sivistysvaltion voimavarana on merkittävä. Se on myös hyvän elämän edistäjä. Ikään katsomatta kulttuuri, johon sisällytän myös liikunnan, antaa elämälle sisältöä.
Raimo Hautanen jatkoi hyvien kirjoitusten sarjaa (IP 16.5.2024) toteamalla muun muassa, että ”niukkuuden aikanakin on muistettava lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen tärkeys. Taide- ja kulttuuriosallistuminen lisää tutkitusti lasten empatiataitoja, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia ja auttaa lievittämään yksinäisyyttä”.
Kun olen talven ja kevään aikana saanut taas osallistua Lasten ja nuorten Satumaa -laulukilpailun esikarsintoihin maan eri puolilla, olen voinut todeta, miten laulaminen saa aikaan iloa ja hyvää mieltä. Kilpailu antaa varmuutta ja lisää esiintymistaitoa. Pettymysten tunteet unohtuvat nopeasti, kun voi iloita ystävän menestyksestä.
Satumaa-laulukilpailun semifinaali käytiin Seinäjoella 25.5.2024. Noin kuusikymmentä lasta ja nuorta kilpaili finaalipaikoista. Finaalit käydään Seinäjoen Tangomarkkinoiden yhteydessä, kuten myös Tangoseniori-laulukilpailun finaali. Tangomarkkinoiden imago kulttuuritapahtumana saa myönteisiä sävyjä.
Laulaminen antaa elämyksiä, jotka kantavat läpi elämän. Uskon, että Seinäjoen Tyttökuoro koki jotain erikoista, kun kuoro osallistui Viron laulujuhlille vuonna 1990. Myös itse sain kokea laulun voiman. Viro oli kartuttanut henkistä huoltovarmuutta, mikä oli itsenäisyyden saavuttamisen peruspilareita.
Laulajien marssi läpi Tallinnan juhla-areenalle oli vaikuttava näytelmä, jota seurasi kymmeniä tuhansia tallinnalaisia. Neuvostoliiton armeijan helikopterien häirinnästä huolimatta myös Seinäjoen Tyttökuoro yhtyi Lydia Koivulan kirjoittamaan ja Viron kansallissäveltäjän Gustav Ernesaksin säveltämään lauluun Mu isanmaa on minu arm, joka oli kiellettyjen laulujen listalla.
Laulajien edessä kulki hevosten vetämissä vankkureissa itse Ernesaks. Hänen perässään marssi Eesti tutarlaste koor ja seuraavana Seinäjoen tyttökuoro. Kannoin kulkueessa Suomen lippua ja silloin ajattelin, että voisiko Viro sittenkin itsenäistyä. Onko laululla näin suuri voima?
Kun muistelee Viron laulujuhlia, ymmärtää hyvin myös presidentin kannanotot kulttuurin merkityksestä ja henkisestä huoltovarmuudesta.
Ilmari Ylä-Autio
Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja
Seinäjoki