Kolumni

Kultaa ja kunniaa

Rion olympialaisissa suomalaisten mitalisaaliiksi jäi nyrkkeilijä Mira Potkosen pronssi. Mitalin saavuttamiseksi Miran piti voittaa Lontoon kisojen olympiavoittaja ja pronssimitalisti. Hieno saavutus!

Eteläpohjalaiset urheilijat ovat vuosikymmenten aikana menestyneet olympialaisissa erinomaisesti. Mitalisateen aloitti nurmolainen Kustaa Pihlajamäki, joka voitti kultaa Pariisin olympiakisoissa vuonna 1924. Viimeisimmän mitalin, pronssisen, sai kaulaansa Pekingissä vuonna 2008 Nurmon Urheilijoiden Tero Pitkämäki, joka tuohon aikaan oli seinäjokelainen.

Riossa eteläpohjalaisten menestysodotukset olivat korkealla. Lähes jokainen uskoi Petra Ollin mitaliin. Olivatko paineet kuitenkin liian kovat? Petralla on edessään monia menestyksen vuosia, josko motivaatio ja sitä kautta harjoitusinto säilyvät. Myös Tero Pitkämäen mahdollisuuksiin uskottiin, vaikka vamma ja sen hoitoa vaatinut leikkaus varjostivat onnistumista. Tero on luvannut jatkaa uraansa ainakin ensi vuoteen, jolloin on kaksi tärkeää kisaa: Kalevan Kisat Seinäjoella ja MM-kisat Lontoossa.

Olen saanut SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana osallistua moneen mitalijuhlaan. Niistä vaikuttavin oli hotelli Sorsanpesällä elokuussa 1984 järjestetty juhla, jossa onniteltiin Los Angelesin olympiavoittaja Jouko Salomäkeä, teuvalaista pronssimitalisti Jukka Rauhalaa ja Sarajevon talviolympialaisissa samana vuonna pronssia saavuttanutta Juha Mietoa. Yleisöä oli salin täydeltä.

Vähän ennen juhlan alkamista koettiin dramaattinen käänne. Aulaan ilmestyi Martti Vainio lapualaisen tukijoukon kanssa. Mitä tehdä? Martti Vainio oli pari viikkoa aikaisemmin kärähtänyt dopingista 10 000 metrin juoksussa, jossa sijoittui hopealle. Käännyin Olympiakomitean pääsihteerin puoleen: ”Antaa tulla vain! Eihän asia vielä ole lopullinen!” Vahvana oli käsitys Vainion viattomuudesta. Ja niin Vainio seisoi ryhdikkäänä mitalikuvassa. Eräällä tavalla tämä eteläpohjalaisen urheilun historiaa.

Komea ja vaikuttava oli myös Soulin (1988) olympiavoittaja Tapio Korjuksen ja hopeamitalisti Harri Koskelan juhla Lapuan urheiluhallissa. Etelä-Pohjanmaan urheilun mahtiseura Lapuan Virkiä koki historiansa tähtihetkiä. Katsomossa istui lukuisia olympiamitalisteja ja urheiluvaikuttajia. Koin juhlan hyvin isänmaallisena.

Ehkä isänmaallisin oli kuitenkin Juhla Miedon juhla Lake Placidin talvikisojen (1980) jälkimainingeissa. Juha oli saavuttanut kaksi hopeamitalia, joista toisen hävisi Thomas Wassbergille kuuluisalla sadasosasekunnin erolla. Paavo Noponen juonsi tilaisuuden ja sai aikaan suorastaan hartaan, mutta samalla innostuneen tunnelman, jossa sadasosasekunnin tappio tuntui jo voitolta.

Sykähdyttäviä olivat myös painin maailmanmestari Marko Yli-Hannukselan olympiamitalijuhlat. Ensin Sydneyn (2000) ja sitten Ateenan (2004) mitalien kunniaksi.

Ilmari Ylä-Autio (Kok)