Syksy on saapunut myrskyineen ja pimeine iltoineen. Samalla myös hirvet liikkuvat aktiivisesti. Liikenneturvan mukaan hirvi- ja peurakolareita sattuu eniten aamu- ja iltahämärissä – varsinkin illalla, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.
Riski törmätä hirveen on erityisen suuri niillä alueilla, missä hirviaidat loppuvat ja alkavat. Vaikka hirvikolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina, liikkuvat hirvet eniten juuri nyt loka-marraskuussa, jolloin hirvillä on rykimä eli kiima-aika.
Liikenneturvan mukaan hirvikolareista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä. Muita myötävaikuttamassa olevia tekijöitä ovat näköesteet, huono sää, vastaantulijat ja kuljettajan huono valppaus. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagointiin ja lieventää vammoja mahdollisen hirvikolarin sattuessa.
Hirvien metsästys alkoi 24. syyskuuta suurimmassa osassa Suomea. Suomen Riistakeskuksen mukaan tänä vuonna saalista on odotettavissa edellisvuosia enemmän, ja keskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle hirvenpyyntilupia yhteensä noin 41 700 kappaletta eli 11,5 prosenttia enemmän kuin viime syksynä.
Edellisen kauden hirvisaalis koko Suomessa oli noin 44 000 eläintä. Tänä syksynä saaliin arvioidaan nousevan lähes 50 000 yksilöön.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime syksyn metsästyksen jälkeen hirviä oli Suomessa noin 88 000.