Mikä mielikuva mielessäsi piirtyy puhuttaessa yrityksistä? Piirtyykö kuva kauppiaasta puotinsa kera, vaiko iso rakennus, jossa työskentelee satoja työntekijöitä? Pääsääntöisesti kaikki ajattelevat jälkimmäistä mielikuvaa.
Todellisuus on monesti taruakin ihmeellisempää. Niin tässäkin kohtaa.
Tilastollisesti pk- yritykset pyörittävät yhteiskuntaa. Nämä yrittäjyyden arjen elämän Puuha-Petet suorittavat rakennus- ja korjaustöitä, myyvät erikoisosaamistaan, leikkaavat hiuksia, pitävät kahviloita, myymälöitä, hoitavat vanhuksia ja paljon muuta.
Maamme yritysrakenne on rakentunut siten, että jopa 93,4 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät 1–9 henkilöä. Pienyrityksiä (10–49 henkilöä) on 5,5 prosenttia, eli toiseksi eniten. Tämä joukko osaltaan luo kunnan vetovoimaisuutta ja tuottaa palveluja kuntalaisille, jopa niin, että niiden avulla houkutellaan kuntaan uusia asukkaita ja turisteja.
Tämä on myös se yrityskenttä, johon tilastollisesti syntyvät uudet työpaikat. Näitä yrityksiä ja heidän tarpeitaan olisi kuunneltava herkällä korvalla, jotta voidaan luoda hedelmälliset olosuhteet kasvulle ja kehitykselle.
Tarvitsemme toki myös isompia yrityksiä. Niiden vanavedessä kehittyy mm. erikoistumismahdollisuuksia alihankkijoille. Oma alueemme on tästä oivallinen esimerkki.
Tällä hetkellä maassamme on keskisuuria yrityksiä (50–249 hlö) 0,9 prosenttia ja suuryrityksiä 0,2 prosenttia (yli 250 hlöä). Valitettavasti tässä porukassa työpaikat ovat olleet vähenemään päin, kuten lehdistä olemme voineet jo pitkään lukea.
Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan ja jaloillaan huolehtia siitä, että palvelut ja työpaikat säilyvät, toimintoja voidaan kehittää ja kasvattaa entistä kattavimmiksi työpaikkoja lisäten, käyttämällä oman alueen yritysten palveluja.
Hyvinvointi lisääntyy kohisten yritysten kunnan kassaan maksamien verotulojen myötä. Näin taas kunnalla on osaltaan paremmat resurssit tuottaa palveluja.
Alueemme herättää jo nyt hyvin kiinnostusta. Itse sain jokin aika sitten olla puhumassa Keski-Suomen kunnanjohtajille alueemme yhteistyöstä oppilaitosten, kunnan ja yrityssektorin välillä. He olivat kovasti kiinnostuneita siitä, miten täällä toimitaan.
Tehdään yhdessä töitä, että saamme tällaista kiinnostusta lisää aluettamme kohtaan! Se ei kuitenkaan tule itsestään. Töitä pitää tehdä oikealla asenteella. Kaikkien olisi suunnistettava kohti yhteistä maalia: yritysystävällistä ja elinvoimaista kuntaa kohti.
Hieno alueemme uutinen oli myös se, että uudet toimijat hotellibisneksessä yhdessä alueemme yrittäjien kanssa uskovat Vaasan vetovoimaisuuteen tehden investointeja. Pidetään yhdessä yllä tätä alkanutta hyvää pöhinää!
Tätä pöhinää on luvassa lisää, sillä Vaasa on esillä tänä vuonna valtakunnallisesti yrittäjyyden saralla.
Meillä on tulossa syksyllä 7.–9.10 valtakunnalliset yrittäjäpäivät. On hienoa, että Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät voivat vuorostaan kutsua kaupunkiimme yrittäjiä ympäri Suomen tähän jokavuotiseen tapahtumaan lataamaan yrittäjäenergiaa!
KATJA RAJALA