Hyvinvointialueet ovat osa tärkeää suomalaista sote-uudistusta, mutta keskustelu siitä, kuinka päätöksenteko toimii alueilla, on herättänyt runsaasti huolia. Erilaisissa Facebook-keskusteluissa ”todellisena kansanäänenä” on tullut esiin erityisesti se, että lautakuntien jäsenillä ei ole todellista sananvaltaa virkamiesten tekemiin ehdotuksiin. Tämä kuulostaa ihmeelliseltä, koska niin lautakuntien ja hallituksen kuin aluevaltuuston jäsenet ovat kansalaisten äänestämällä valitsemia ja heillä siten pitäisi olla valta vaikuttaa alueensa kehittämiseen.
Hyvinvointialueen päätöksenteon ei tulisi jäädä vain virkamiesten esitysten varaan. Päätöksenteon tulisi olla avoin ja demokraattinen prosessi, johon kaikkien päättäjien pitäisi voida osallistua asemansa mukaisessa päätöksentekovaiheessa.
Olen käsittänyt, että hyvinvointialueen päätöksenteko perustuu siihen, että hyvinvointialueen poliittiset päättäjät tekevät linjaukset. Tehtyjen linjauksien mukaisia toimenpiteitä tehdään lautakunnissa ja hallituksessa. Virkamiehet tekevät tehdyt linjaukset huomioiden toimenpide-esitykset, jotka hallitus tarkastaa ja palauttaa tarvittaessa takaisin käsittelyyn ja valtuusto tekee lopulliset päätökset. Virkamiehet huolehtivat päätöksen käytännön toteutuksesta.
Lautakuntien jäsenet siis tekevät valmistelutyötä ja esityksiä, mutta useissa keskusteluissa on tullut esille huoli siitä, että lautakuntien jäsenillä ei ole oikeasti sananvaltaa virkamiesten tekemiin esityksiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka demokraattista ja vastuullista päätöksenteko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella oikeasti on.
Lautakuntien ja hallituksen sekä aluevaltuuston jäsenet ovat kansalaisten valitsemia, ja heidän tulisi voida vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat alueen palveluja ja kehittämistä. Mikäli esitysten tekeminen päätösten tekemiseksi jää vain virkamiesten käsiin, se voi johtaa siihen, että päätöksiä tehdään liian kapea-alaisesti, omia intressejä puolustellen, eikä kokonaiskuvaa tarkastella riittävästi.
Onko virkamiehistössä voimakas sisäinen muutosvastarinta esimerkiksi tekoälyn ottamiseen työtehtävien tekemiseksi nykyaikaisesti vai miksi niitä lautakuntien jäseniä ei kuunnella? Lisäksi tästä voi aiheutua se, että virkamiehet puolustavat budjetin pitämistä vähintään edellisten vuosien tasolla ja hakevat jopa sen ylittämistä?
Mielestäni konsulttipalkkiot ovat turhia. Kun äänestämme, äänestämme nimenomaan niitä päätöksentekijöitä, jotka tekevät parhaita mahdollisia ratkaisuja. Haluankin suoraselkäisiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Paljonko hyvinvointialueella käytetään konsulttipalkkioihin rahaa? Onko konsulttihankinnat kilpailutettu hankintalain mukaan? Valittujen konsulttiyritysten nimet? Onko tutkittu lähipiirisidonnaisuus valittuihin konsulttiyrityksiin? Mielestäni verorahoista ei pitäisi maksaa palkkioita konsulteille, joiden rooli on käytännössä vain tukea virkamiesten valmistelua. Kyllä kansa on valinnut kansankonsultit äänestämällä.
Päätöksentekoprosessin tulisi olla helposti ymmärrettävää ja avoimesti avattavissa kansalaisille. Hyvinvointialueen tulisikin nyt avata päätöksentekoprosessia ja varmistettava, että päätökset tehdään asukkaita palvellen. Kirjoituksessani esiin tuomiin epäkohtiin olisi nyt hyvä saada vastaus taholta, joka oikeasti tietää – vai tietääkö siellä kukaan?
Koen erityisen tärkeäksi, että hyvinvointialueen sisällä työskentelevien, niin lääkäreiden, hoitajien kuin muissa hoitoalan sidosryhmissä työskentelevien lisäksi hyvinvointialueen päättäviin elimiin tulisi saada alan ulkopuolista asiantuntemusta ja perspektiiviä. Tarjolla on arvokasta tietoa ja näkemystä.
Taina Törvi (kok.)
yrittäjä
alue- ja kuntavaaliehdokas
Seinäjoki