”Suomalaisuuden liitto menettää kaikki valtionavustukset” (IL 11.3.2020); ”Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat avautuvat tuskaisista harjoittelusta – mikset mene muualle, jos et osaa ruotsia?” (MTV 15.4.2021).
Muutamia esimerkkejä kieliuutisista kuluvalla vaalikaudella RKP:n ollessa hallituksessa tuki- ja kielipuolueena.
Yhteinen kieli on kansaa yhdistävä tekijä kaikkialla maailmassa, rajojen sisällä ja niiden ulkopuolella. Usein kielipolitiikka nousee esille lähinnä vähemmistöjen yhteydessä, mutta mielestäni suomen kieli tarvitsee puolustajia kaikista suomalaisista.
Ajatus katoavasta suomen kielestä voi herättää hilpeyttä. Huoli on kyllä monesta näkökulmasta ihan aiheellinen. Pisa-tutkimusten mukaan peruskoulun päättää vuosittain 6 000 nuorta (n. 11% ikäluokasta) vailla riittävää lukutaitoa. Lukutaidottomuuden osuus on kasvanut 2000-luvun mittaan, oman ikäluokkani elinaikana (Ilta-Sanomat 5.10.2017). Miten ”maailman parhaan” peruskoulun voi päättää ilman luku- ja kirjoitustaitoa?
Riittämätön lukutaito tarkoittaa käytännössä hidasta lukemista, kyvyttömyyttä ymmärtää sanoja ja edellisten ohella myös kykyä ilmaista itseään ymmärrettävästi.
Moni saattaa tunnistaa ”ummikkona ulkomailla” -tunteen, mutta jotain on pahasti pielessä, kun tilanne on totta kotimaassa kotimaisella kielellä, omalla äidinkielellä.
Miten ihminen voi osallistua tai kokea osallisuutta yhteiskuntaan, kun vuorovaikutukseen tarvittavat taidot ovat puutteellisia? Tästä näkökulmasta monenlainen nuorten syrjäytyminen on miltei loogista.
Oman ikäluokkani elinaikana kaikki poliittiset päättäjät ovat olleet vuorollaan huolissaan syrjäytymisestä ja sen kärjistymisestä. Vaikka ilmiö on moniulotteinen, ei haasteiden ratkomisessa olisi pahitteeksi hoitaa myös perusasioita kuntoon. Suomen kieli ja kielitaito Suomessa kuuluvat näihin perusasioihin.
Osana suomen kielen taitojen vahvistamista ja syrjäytymisen ennalta ehkäisyä olisin valmis peruskoulun opetuksessa luopumaan ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta. Olisi inhimillisesti ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista, että peruskoulunsa päättävä nuori osaa edes yhdellä kielellä lukea, kirjoittaa ja ilmaista itseään ymmärrettävästi. Jos yksilönvapaus tulevaisuudessa ulotetaan siihen, että yläkouluikäinen nuori saa itse valita oman sukupuolensa, niin eikö vieraiden kielten valinnainen opiskelu olisi tämän rinnalla itsestäänselvyys.
Aatu Puisto
kokoomusnuori
Vaasa