Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuka oli syyl­li­nen Toivo Kuulan kuo­le­maan?

Säveltäjä Toivo Kuula syntyi heinäkuussa 1883. Taiteilijan elämä jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli Viipurissa vuonna 1918.
Säveltäjä Toivo Kuula syntyi heinäkuussa 1883. Taiteilijan elämä jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli Viipurissa vuonna 1918.

Ilahduin Ilkka-Pohjalaisessa 16.10. ilmestyneestä jutusta, jonka mukaan Toivo Kuulan murhaa tutkitaan taas. Olen julkaissut 2008 Toivo Kuulan elämäkerran Tuijotin tulehen kauan (WSOY), ja tein 2018 siitä uuden version nimellä Tähtiin kirjoitettu. Olin saanut lukijoilta joitakin vihjeitä ampumistapauksesta, mutta mitään varsinaisia uusia todisteita ei uuteen versioonkaan löytynyt. Tapaus jäi yhä ratkaisemattomaksi, ja pahoin pelkään, ettei lopullinen totuus koskaan selviä. Mikko Porvalilla on kuitenkin erittäin hyvät edellytykset tutkia asiaa, joten odotan suurella mielenkiinnolla, mihin hän ja toimittaja Hannamari Vallila ovat päätyneet.

Toivo Kuula ei asiassa voinut todistaa, vaikka elikin vielä 18 päivää ampumisen jälkeen. Olen tutkinut Alma Kuulan tekemät muistiinpanot hänen puheistaan, mutta niissä Toivo oli jo osittain toisessa maailmassa.

Ainoa tapahtumaan liittynyt Toivo Kuulan lausunto kuuluu näin: ”Minä sävelsin heille marssinkin, vaan eivät he vielä oppineet sitä. Sen marssin aikana minä putosin. Ne sanoivat, jos et nyt pakene niin me ammumme sinua kolmen senttimetrin luodeilla. Julkaiskaa, että minua on ammuttu. Seurahuoneelta tutkikaa.”

Aikalaistodistajien kertomuksiinkaan ei voi luottaa, sillä kuulustelut aloitettiin myöhään ja tapahtumahetkellä kaikki olivat umpihumalassa. Muistelmia on kerätty myöhemminkin, mutta niiden joukossa on selvästi valemuistoja.

Pekka Heikan hukkumisesta ei Vaasan poliisin arkistosta löytynyt mitään, kuten jutussakin todetaan. Heikan putoaminen veneestä herättää epäilyksiä. Ensinnäkin vaikuttaa perin oudolta, että Heikka olisi matkalla oikeudenkäyntiin ylipäätään lähtenyt jollekin veneretkelle. Purjehduskokemukseni perusteella ihmettelen myös sitä, että hänet joukon kokemattomimpana olisi lähetetty veneen kannelle korjaamaan purjetta, vielä vaarallisemmalle puolelle. Toivottavasti tästäkin löytyy vielä uutta tietoa.

Kuka siis painoi liipaisinta? Tähän minulla on vain yksi varma vastaus: Gavrilo Princip. Hän ampui 28.6.1914 Itävalta-Unkarin kruununperillisen, ja tästä lähti liikkeelle tapahtumaketju, joka johti ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan seurauksena taas oli Venäjän vallankumous, ja pian myös Suomen sisällissota, jossa mukana oli maailmansotaan Saksan riveissä osallistuneita jääkäreitä. Todellinen syyllinen oli siis sota ja sen vaikutus ihmisten mieliin. Vappuna 1918 Viipurin Seurahuoneella kuului vielä Sarajevon laukausten kaiku.

Juhani Koivisto

fil.tri

Hattula