Kolumni

Kuka ohjaa aja­tus­ta­ni?

Ilkka uutisoi 15. toukokuuta 2016 Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemästä kyselystä; Haettaisiinko julkisen terveydenhuollon säästöjä asettamalla potilaat tärkeysjärjestykseen.

Kyselyyn vastasi 1008 henkilöä. Vastaajista 72 prosenttia ei kannattanut ajatusta, mutta lähes puolet hyväksyisi hoitoon pääsyn rajaamisen, mikäli sairaus olisi niin sanotusti itseaiheutettu. Nuoret vastaajat, erityisesti, olisivat valmiita hoitojen priorisointiin iän perusteella.

Aikoja eletään, kun hoitojen priorisointi on noussut ajankohtaiseksi keskustelun aiheeksi.

Sodan jälkeisessä Suomessa, 50 – 60 vuotta sitten, tuskin tuollaisia olisi edes kehdattu kysellä. Silloin taisteltiin tuberkuloosia, aasialaista ja muita vakavia epidemioita vastaan. Alkoholismi ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä myös tuohon aikaan – ymmärrettävistä syistä.

Tuon ajan Suomessa kenties nähtiin unta nyky-Suomen elintasosta. Niissä oloissa ei kaveria kuitenkaan jätetty, vaan tehtiin se, mitä sen aikaisin resurssein oli mahdollista. Uskallan väittää, että jos silloin olisi priorisoitu, meillä ei tänä päivänä olisi maailman huippua olevaa osaamista terveydenhuollossa eikä nykyistä massiivista sairaalaverkostoa.

Vanhustenhoidon tila nousi valokeilaan viime viikolla, kun 7406 sosiaalihuollon ympärivuorokautisen hoidon työntekijää vastasi Valviran kyselyyn (Ilkka 25.5.2016). Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän lausunnot tukevat ajatusta, että yhteiskunnassamme on asenneongelma: hitaus on haitta. Ja vanhemmitenhan ihminen hidastuu.

Suomessa keskustelu julkisesta terveydenhuollosta on siiloutunutta. Toisaalla vaaditaan niin sanottujen itseaiheutettujen sairauksien hoidon maksatuksen siirtämistä yhteiskunnalta potilaalle, toisaalla keskusteltiin kiivaasti siitä, että maahan tulleet paperittomat ihmiset pitäisi ottaa julkisen terveydenhuollon piiriin.

Päätä siinä sitten kaiken mielipidetulvan keskellä, mitä mieltä itse olet!

Minä olen päättänyt sijoittaa gallupit, joiden otanta yli viisi miljoonan asukkaan maassa on koko väestöstä 1000 – 2000, samaan koriin mainosten kanssa. Niiden tarkoitushan on vain mielipiteiden muokkaus tuotteelle suosiolliseksi.

Anneli Manninen

Seinäjoen kaupunginvaltuutettu (ps)