Seinäjokelainen Ilkan lukija palasi viikonloppumatkalta kotiinsa sunnuntaina, kun kotipihassa odotti hurja näky. Suuri havupuu oli kaatunut naisen puutarhaan ja tehnyt tuhojaan.
Lukija kertoo, että terassin laudat olivat vaurioituneet, katto ja ränni menneet kuhmuille, kukat katkenneet ja puutarhavalo hajonnut. Onni oli kuitenkin onnettomuudessa, sillä pahempaankin olisivat olleet ainekset.
– Mikäli puu olisi kaatunut eri kulmassa, ikkunat ja katto olisivat voineet olla entisensä, hän sanoo.
Nainen ihmettelee vakuutuskäytäntöä, jossa kaatuneiden puiden tuhot on itse korvattava, vaikka puu kuuluisi naapureiden tontille.
Etelä-Pohjanmaan Lähi-Tapiolan korvausjohtaja Juha Tikkala kertoo, että vahingot korvataan useimmiten kiinteistön omistajan vakuutuksesta, kun terve puu kaatuu talon päälle.
– Jotta vahingot tulisivat naapurin maksettavaksi, täytyy tällä olla tuottamusta vahinkoon, Tikkala sanoo.
Tuottamusta ei kuitenkaan ole, jos puu on kaatunut esimerkiksi luonnonilmiön, kuten myrskyn, seurauksena. Silloin kaatumisen katsotaan olevan vahinko ja se korvataan kotivakuutuksesta.
Tikkalan mukaan korvausvelvollisuus kuitenkin muuttuu, jos puu on selkeästi laho ja naapurilla ollut tiedossa sen aiheuttama vahinkoriski.
– Tällaisessa tapauksessa naapurilla on tuottamusta vahinkoon ja se korvataan tämän vastuuvakuutuksesta, Tikkala sanoo.
Nainen kertoo aloittaneensa puutarhassaan jo kunnostustyöt. Kustannukset menevät hänenkin tapauksessaan kotivakuutuksen piikkiin niiltä osin kuin ne ylittävät omavastuuosuuden. Naisen mukaan on kuitenkin vain ajan kysymys, koska tulee seuraava myrsky ja toinenkin puu kaatuu. Hän sanoo jo aiemmin toivoneensa vanhojen ja puiden kaatamista naapurilta, joka on kuitenkin kieltäytynyt vedoten puiden muistoarvoon.
– Puiden kantamat muistot muuttuvat aika nopeasti, jos puut kaatuvat ihmisen päälle ja jotakin sattuu, nainen tuumii.
Kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalo myöntää, että puiden kaatopäätökset eivät ole aina yksiselitteisiä. Hänkin korostaa, että mikäli puu on selkeästi laho ja sen kaatumisen pystyy ennakoimaan, on maanomistajan vastuu kaataa puu. Hirvensalon mukaan lahous ei kuitenkaan aina näy puusta päällepäin ja korkeiden puiden kohdalla latvaosasta voi olla vaikea tehdä arviota.
– Puut kestävät yllättävän paljon. Selkeä merkki kaatamistarpeesta on se, jos lähellä asutusta oleva puu heiluu juuresta, hän sanoo.
Omin toimin puuta ei kuitenkaan kaupungin asemakaava-alueelta saisi kaataa, vaan siihen pitää anoa kaupungin puistotoimelta lupa. Hirvensalon mukaan kysymys on vain harvoin puun kaatumisvaarasta, suurin osa haluaa kaataa pihapiiriä varjostavan tai sotkevan puun. Puistotoimi myöntää lupia aina tapauskohtaisesti. Arvopuille ja harvinaisille lajikkeille lupa ei heltiä yhtä helposti kuin perinteisille männyille.
MIRKA MUILU