Tiistaina 4. heinäkuuta Turun Sanomat uutisoi Afganistaniin pakkopalautetusta 19-vuotiaasta Zakista, joka sai Turun hallinto-oikeudelta täytäntöönpanokiellon palautukselle, mutta liian myöhään.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan täytäntöönpanokieltoa haettiin maanantaina 3. heinäkuuta, ja päätös kiellosta tuli seuraavana päivänä 4. heinäkuuta, eli päivä sen jälkeen kun Zaki oli jo palautettu Kabuliin.
Maahanmuuttoviraston Hanna Helingon mukaan Zakin tapaus on poikkeuksellinen, eikä edusta sitä, miten maasta poistamisen täytäntöönpano normaalisti etenee.
–Tässähän ei ole kyse siitä, etteikö hallinto-oikeus olisi jo kerran ratkaissut tätä asiaa. Nyt on ollut kyse uusintahakemusvaiheesta, jossa valitus niin kutsusta uusintahakemuksesta on ollut sisällä hallinto-oikeudessa.
Käytännössä henkilön maastapoistaminen tapahtuu siten, että kun Maahanmuuttovirasto ensimmäisen kerran antaa kielteisen päätöksen, henkilöllä on valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lain mukaan henkilöä ei palauteta ennen kuin edellä mainittu muutoksenhakuprosessi on saatu loppuun.
Sen sijaan kun Maahanmuuttovirasto, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat antaneet päätöksensä, kielteinen turvapaikkapäätös tulee lainvoimaiseksi, ja käännyttäminen voidaan aloittaa. Tämän jälkeen on vielä mahdollista hakea täytäntöönpanokieltoa, jos henkilö tekee uusintahakemuksen eli hakee turvapaikkaa ilman uusia perusteita.
Tosin niin kauan kun päätökseen ei tule hallinto-oikeudelta kieltoa, käännyttämisprosessi on lainvoimainen.
Kun maastapoistamispäätöksistä vastaa Migri sekä hallinto-oikeus, ja päätösten täytäntöönpanosta vastaa poliisi, kuka huolehtii turvapaikanhakijan oikeuksista, kun täytäntöönpanokieltohakemuksen käsittely on kesken?
–Henkilön asianajajan kannattaisi olla yhteydessä poliisiin siitä, että hakemus on vireillä. Yleensä näissä kyllä kulkee tieto niin, että oikeusturva toteutuu, mutta nyt jostain syystä on tullut ihan viime tingassa tämä täytäntöönpanokieltohakemus. En sitten tiedä, olisiko ollut mahdollisuus hakea sitä aikaisemmassa vaiheessa. Siihen en pysty ottamaan kantaa, Helinko toteaa.
Hänen mukaansa Afganistaniin käännytetty Zaki ei kuitenkaan ole ollut hengenvaarassa, eikä hänen palauttamisensa näin ollen ihmisoikeussopimuksen palautuskiellon vastainen.
Helingon mukaan Zakin tapauksessa keskeistä on se, onko poliisi saanut tiedon täytäntöönpanokieltohakemuksesta ajoissa, ja mitkä hakemuksen perusteet olivat.
–Kun poliisi valmistelee täytäntöönpanoa, poliisin kuuluu selvittää, onko prosessi siinä vaiheessa, että voidaan panna täytäntöön. Ja siinä täytäntöönpanovalmistelussa menee oma aikansa. Että se ei tapahdu ihan heti siitä, kun Migrin päätös on annettu, Helinko toteaa.
Poliisi puolestaan toimii lainvoimaisten päätösten perusteella.
–Minun on vaikeaa nähdä, että tilanne olisi poliisin vastuulla, jos on olemassa lainvoimainen päätös, eikä siihen ole erikseen annettu esimerkiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta täytäntöönpanokieltoa, toteaa Poliisihallituksen ylikomisario Ari Jokinen.
Jokisen mukaan poliisin tehtävä on varmistaa voimassa olevat päätökset. Poliisi ei selvitä sitä, onko joitakin hakemuksia vireillä, vaan toimii niiden lainvoimaisten päätösten varassa, jotka sillä on täytäntöönpanohetkellä tiedossa.
–Jos jostain syystä tulee myöhemmin tieto kiellosta, poliisihan on ollut aika lailla tekemättömässä paikassa siinä vaiheessa, kun asiaa on tiedusteltu, eikä tällaista päätöstä ole ollut, Jokinen lisää.
Zakin tapaukseen ylikomisario ei ota mitään kantaa.
Ida Roivainen