– Se olisi voinut tapahtua kenelle meistä tahansa, sanoo Vantaan vankilassa työskennellyt vartija.
Hän kommentoi tammikuussa 2022 vallinneita työoloja, jotka hänen mukaansa olivat vankilan matkasellissä tapahtuneen henkirikoksen taustalla. Nuoren miehen murha on puhututtanut paitsi raakuutensa takia myös siksi, miten se oli laitosoloissa mahdollista.
Kaksi vankia tuomittiin murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin, mutta vankilan toimintaa koskeva esitutkinta on edelleen kesken. Keskusrikospoliisi (KRP) on epäillyt rikoksista kolmea vartijaa ja kahta vankilan johtoon kuulunutta henkilöä. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Esitutkinnan on tarkoitus valmistua kesän jälkeen. Sellimurhasta on tullut kuluneeksi yli kolme ja puoli vuotta. Vankilan vartijoiden keskuudessa on toisaalta luottoa siihen, että pitkässä tutkinnassa on käännetty kaikki kivet. Toisaalta pelkona on, että kollegat joutuvat kantamaan vastuun olosuhteista, joihin vartijana ei ole voinut vaikuttaa.
– Sitä en ymmärrä, jos nyt laitetaan pienipalkkaisten virkamiesten syyksi kaikki, yksi vartija sanoo.
Hänen mukaansa riskit ovat olleet vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) johdon tiedossa. Samaa ovat todenneet Riselle myös sellimurhan aikaan vankilan johdossa työskennelleet rikoksesta epäillyt. Apulaisjohtaja Jaakko Jokinen sanoi tammikuussa kuulemisessaan, että henkirikoksen tapahtumiseen vaikutti "väistämättä" vankilan yliasutus ja aliresursointi.
– Vantaan vankilassa on ollut pitkään yliasutus ja mittava henkilöstöpula ja on ollut jo silloin kun henkirikos on tapahtunut. Vankilan johtaja on myös tästä informoinut eteenpäin, sanotaan puolestaan yksikönpäällikkönä työskennelleen Tommi Saarisen kuulemismuistiossa.
Kuusi ihmistä samassa matkasellissä
Vantaan vankila on tutkintavankila, jonka kautta kulkee vuodessa tuhansia vankeja pikkurikollisista järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja vaarallisiin väkivaltarikollisiin. Matkaselleissä vangit ovat tilapäisissä siirtotilanteissa, esimerkiksi oikeudenkäyntien aikana.
Ongelma on STT:lle puhuneiden kolmen vartijan mukaan ollut se, ettei saapuvista vangeista ja heidän taustoistaan ole ollut riittävästi tietoa.
– Vaikka tehdään riskianalyysiä ja katsotaan vankien tietoja, se ei aina auta. Rekisterit eivät kerro kaikkea, vartija sanoo.
Turvallisuuden valvontaa on vaikeuttanut se, että matkaselliin sijoitettiin jopa kuusi ihmistä samanaikaisesti. Selleissä ei lain mukaan saa olla kameravalvontaa.
– Kuinkakohan monta vuotta näistä asioista sanottiin, että me emme voi millään tietää, mitä siellä kopissa tapahtuu. Vankeja tulee ympäri Suomea ja joskus ympäri maailmaa, niin ei muuta kuin kuusi äijää samaan koppiin vain, vartija sanoo.
Hänen mukaansa pitäisi ennen muuta miettiä, kuka on vankien olosuhteista alun perin päättänyt.
– Kuka on suunnitellut tuollaisen talon? Kuka on antanut luvan laittaa kuusi ihmistä samaan koppiin?
Resurssitilanne tunnistettu turvallisuusriski
Tammikuussa Rise pidätti rikoksesta epäillyt vartijat virastaan. Virasta pidättäminen on jatkunut yli puoli vuotta, mikä on olennaisesti vaikuttanut heidän toimeentuloonsa.
Johdossa työskennelleet sen sijaan saivat jatkaa työssä. Saarinen sai siirron johdon tuki -yksikön hankepäälliköksi rakennushankkeiden valmistelutehtäviin, ja Jokinen siirrettiin erityisasiantuntijaksi toimitila- ja turvatekniikkayksikköön.
Johtajia ei pidätetty virasta, sillä Risen mukaan virasta pidättäminen muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Osia päätöksistä on salattu, eikä niistä selviä, miksi sama on johtajien kohdalla kohtuutonta, mutta vartijoiden kohdalla ei.
Yksi STT:n haastattelemista vartijoista pitää tätä esimerkkinä virkavastuun epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta. Vankien määrän lisääntyminen ja pula henkilöstöstä heikentävät vartijoiden mahdollisuutta tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti, mutta ohjeistukset ja päätökset resursoinnista tulevat ylhäältäpäin. Kun riskit toteutuvat, vastuun kantavat hänen mukaansa vartijat.
Risekin on todennut, että riittämättömät resurssit ovat "merkittävä riski" sen toiminnalle, täytäntöönpanon turvallisuudelle ja työturvallisuudelle. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen sanoi toukokuussa STT:n haastattelussa, että ongelma tiedostetaan, mutta valtiontalouden tilanteen takia asiaan ei lähiaikoina ole tulossa helpotusta.
"Pahin on tapahtunut"
STT:n haastattelemien vartijoiden mukaan Vantaan vankilan turvallisuuspuutteita on ainakin osittain korjattu. Sellimurhan jälkeen kullekin saapuvalle vangille annettiin täytettäväksi lomake, jossa tämän pitää selvittää turvallisuuteensa liittyviä taustoja.
Vankilan uusi lisärakennus on myös helpottanut tilannetta. Yhden hengen matkasellit estävät sen, että selleissä tapahtuisi väkivaltaa.
– Nyt on opittu, kun on niin sanotusti jo kuset housussa. Pahin on tapahtunut.
Vartijan mukaan myös henkilöstöpula on toistaiseksi helpottanut.
– Mutta kyllä me edelleen vajaalla työskentelemme, ja sulkupäiviä tulee.
Vartijat ovat jutussa nimettöminä, koska työoloista puhuminen voisi aiheuttaa heille ongelmia työelämässä.