Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys tekee laajan selvityksen maamme seitsemän maailmanperintökohteen tilanteesta.
Hankkeessa tutkitaan kohteiden kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017 ja 2018 aikana.
Projektikoordinaattori Laura Heikkilä kertoo, että tutkimuksella halutaan selvittää, kuinka suuri konkreettinen hyöty perintäkohteista on alueellisesti.
– Palautteessa kysytään yksittäisen asiakkaan rahankäyttöä, eli kuinka paljon yksi kävijä on käyttänyt maailmanperintökohteessa rahaa. Sitä kautta pystytään selvittämään, miten raha kiertää paikallisalueella ja kuinka kohteeseen tehdyt investoinnit moninkertaistuvat, hän selittää.
Heikkilän mukaan tulo- ja työllisyyshyötyjen kautta pystytään jatkossakin perustelemaan maailmanperintökohteiden kehitystyö.
Aineistoa kerätään tänä vuonna toukokuun lopusta syyskuun alkuun Raumalla Sammallahdenmäen hautaröykkiöllä, Keski-Suomessa Petäjäveden vanhalla kirkolla sekä Vaasassa Merenkurkun saaristossa. Kävijät voivat vaikuttaa kohteessa tapahtuvaan kehitystyöhön täyttämällä kyselylomakkeen paikan päällä.
Vuonna 2018 tutkimusta jatketaan Suomenlinnan merilinnoituksessa Helsingissä, Verlan puuhiomolla ja pahvitehtaalla Kouvolassa, Vanhan Rauman puukaupunkialueella ja Struven maanmittausketjun Keski-Suomen pisteellä Oravivuorella.
HENNA KORKALA