Ylen vaalitentissä presidenttiehdokkaat keskustelivat muun muassa siitä, kuinka paljon rahaa puolustukseen olisi Suomessa laitettava. Ensi vuonna Suomi laittaa noin 6,2 miljardia euroa puolustusmenoihin. Se on noin 2,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Puolustusliitto Naton vaatimuksena on, että puolustukseen laitetaan kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola sanoo tuoneensa hyvin selkeästi esiin, että luvun pitäisi alkaa kolmosella. Hän sanoo, että puolustustarvikesektorilla on paljon myös business-mahdollisuuksia.
Aaltolan mukaan asiassa puhutaan 5–10 vuoden aikajänteestä.
– Silloin rakennustyön pitäisi alkaa nyt. Milloin Nooa alkoi rakentaa arkkia? Ennen sadetta. Niin se vaan menee. Nyt siis kannattaa ruveta tuumasta toimeen.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson on Aaltolan kanssa eri linjoilla kolmesta prosentista.
– Ei voi olla niin, että yhdellä taholla on vapaa piikki tai heitellään miljardien lisäyksiä tilanteessa, jossa Suomi tekee sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin ongelmallisia leikkauksia, joilla lisätään eriarvoisuutta, köyhyyttä ja vähennetään kehitysyhteistyörahoja, Andersson sanoo.
Andersson sanoo, että näillä päätöksillä on turvallisuusvaikutuksia. Anderssonin mukaan on riskinä, että katsotaan kapeasti vain puolustusvoimien budjettimomenttia, eikä nähdä budjetin muita tekijöitä, joilla kokonaisturvallisuutta luodaan.
Anderssonin mukaan puolustusresursseja pitää katsoa tarkoituksenmukaisuuspohjalta. Hän sanoo, että kun on investointitarpeita, osuus voi nousta yli kahden prosentin, mutta jos investointitarpeita ei ole, resurssit voivat olla alle sen.
Oikeusministeriö vahvisti ehdokkaat torstaina virallisesti. Ylen tentin aiheena oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
"Mistä rahat?"
Useat presidenttiehdokkaat nostivat esiin myös Suomen taloudellisen tilanteen puolustusmenoista keskusteltaessa. Keskustan tukema valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn sanoo, että talouden heikko tilanne laittaa merkittävät rajoitteet sille, miten Suomi pystyy panostamaan puolustukseen.
– On valtavan tärkeä kysymys, että saisimme Suomen talouden kestävälle kasvu-uralle.
Rehn sanoo, että Suomi on nyt taantumassa ja ilmeisesti myös ensi vuonna. Lisäksi hallituskauden aikana ollaan ottamassa 50 miljardia uutta velkaa.
– Presidentin pitää olla terveen talouden puolestapuhuja. Se on valtavan tärkeä asia kansallisen puolustuksen kannalta ja kokonaisturvallisuuden kannalta, Rehn sanoo.
SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen sanoo, että sopiva suhde tulee Naton kahden prosentin tavoitteesta.
– Vaikka on joulu ja on kiva esittää toiveita, on hyvä olla realistinen.
Urpilainen sanoo, että jos puolustukseen käytetään Aaltolan mainitsemat kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, se tarkoittaa, että puolustukseen pitäisi käyttää useampi miljardi enemmän.
– Tullaan siihen kysymykseen, että mistä ne rahat otetaan? Urpilainen sanoo.
Urpilaisen mukaan on kuitenkin pidettävä kiinni ennustettavuudesta, jotta suunnitelmia voidaan tehdä.
Liike Nytin presidenttiehdokas Harry Harkimo sanoo, että kaikki riippuu siitä, mitkä ne tarpeet ovat. Hänen mukaansa tässä taloudellisessa tilanteessa mielettömiä määriä resursseja ei voi lisätä.
– Meidän on pakko saada talous kuntoon. Se on ykkösjuttu. Se on paras puolustus, kun talous on kunnossa.
"Suunnitteluperspektiivin tulee olla pitkä"
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah sanoo, että prosenttiosuutta tulee nostaa, jos sitä tarvitsee nostaa, mutta hänen mukaansa on huomioitava se, että on paljon tekijöitä, jotka syövät käytettävissä olevia resursseja.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb heitti pallon myös Euroopan investointipankille. Hän sanoo, että siellä aseinvestoinnit ja lainat ovat kiellettyjä. Hänen mukaansa tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa Euroopan investointipankin pitäisi avata mahdollisuus siihen, että puolustusteollisuuteen voisi saada myös lainaa.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo, että täydellisessä maailmassa puolustusmenojen määrä määrittyisi tarpeiden mukaan. Hänen mukaansa realiteetti on se, että Suomi on pieni kansantalous, jolla on suuri pinta-ala puolustettavana ja 1 300 kilometriä rajaa ainoan potentiaalisen uhan kanssa.
– Emme koskaan pääse siihen, että voisimme tehdä kaiken, mitä puhtaan sotilaallisesti olisi syytä tehdä.
Hän lisää, että ulkoinen ja sisäinen turvallisuus on kuitenkin yksi valtion perustavaa laatua olevista ydintoiminnoista, joten sen rahoitus ei voi olla samalla tavalla suhdanne- tai taloustilanteesta kiinni kuin moni muu erä.
Hänen mukaansa Naton suositus on hyvä minimitaso.
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haaviston mukaan resurssien pitää aina lähteä tilannearviosta ja siitä, mitä uhkia Suomi kokee. Haavisto sanoo uskovansa, että tämän takia prosenttiosuus tulee olemaan yli kaksi prosenttia. Hän painottaa myös sitä, että suunnitteluperspektiivin on oltava pitkä.