Autoa tankatessa bensiinin ja dieselin hinnat ovat kalliimpia kuin vuosiin.
95-oktaanisessa bensiinissä on nähty 1,7-alkuisia litrahintoja, 98-oktaanisessa 1,8-alkuisia. Dieselinkin hinta on paikoin ylittänyt jopa 1,6 euroa litralta.
Asiantuntijoiden mukaan tärkein polttoaineen hintaa heilautteleva tekijä on öljyn maailmanmarkkinahinta.
– Koronan myötä hinnat romahtivat. Tänä keväänä rajoituksia on vapautettu ja koronan pohjilta on tultu rajusti ylös, kertoo Fortumin neuvonantaja
Ahoniemen mukaan kaksi kolmasosaa öljyn kysynnästä koskee liikkumista.
Öljyn maailmanmarkkinahinta oli ennen koronavirusta 60–70 dollaria barrelilta. Koronarajoitusten sulkiessa maailman se romahti huhtikuussa 2020 alle 20 dollariin barrelilta. Suomessa oli jopa 1,1-alkuisia 95-bensiinin litrahintoja.
Nyt öljyn maailmanmarkkinahinta on palannut koronaa edeltävälle tasolle hieman alle 70 dollariin barrelilta.
Elokuussa 2020 hallitus korotti bensiinin veroa 5,3 senttiä litralta ja dieselin veroa 5,6 senttiä litralta. Nämä korotukset tuntuvat hinnoissa viime kevääseen verrattuna. Verot kokonaisuudessaan muodostavat noin 60 prosenttia polttoaineiden litrahinnasta.
Lisäksi öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahdukset voivat yhä nostaa tai laskea hintoja.
– Ennustaminen on todella vaikeaa. Raakaöljyn hinta ei ole enää raketin lailla singahtanut eteenpäin, sanoo ABC-ketjun johtaja
Nesteen öljytuoteliiketoiminnan operatiivisen johtajan
– Öljyn hinnan pitäisi nousta useita kymmeniä prosentteja, Vesa Ahoniemi Fortumilta arvioi kahden euron rajaa.
ABC ja Neste hallitsevat St1:n ja Teboilin kanssa valtaosaa Suomen polttoainemarkkinoista.
– Öljyyn on hinnoiteltu markkinan tervehtymistä. Siinä ei välttämättä ole enää niin paljon nousupainetta, kertoo Nesteen Sami Oja.
Oja kuitenkin muistuttaa mahdollisuudesta, jossa koronarajoituksia puretaan niin nopeasti, ettei öljyntuotantoa ehditä samassa tahdissa lisätä. Silloin hinnat nousisivat.
– Viime vuonna tuotantokapasiteettia karsittiin paljon ja tuotantolaitoksia on pois käytöstä. Käyttöönotossa on viivettä, jos kysyntä elpyy nopeasti.
Fortumin neuvonantaja Vesa Ahoniemi nostaa esiin myös suuren koronaelvytyksen, joka nostaa joidenkin öljyjakeiden kysyntää ja hintaa. Suuria öljy-yhtiöitä myös painostetaan ilmastoasioissa, mikä voi ennen pitkää vähentää tuotantoa ja nostaa hintaa.
Hinnannousulle on kuitenkin vastavoima polttoaineen kysynnässä, joka ei enää kasva länsimaissa autokannan uusiutumisen ja sähköautojen yleistymisen myötä.
Voi myös käydä niin, että tulee uusi koronan epidemia-aalto, joka vähentää liikkumista ja laskee polttoaineiden hintoja.
– Tavaraliikenne ja teollisuus eivät pysähtyneet. Lentoliikenne pysähtyi, mutta se on pieni osuus, Ahoniemi sanoo.
– Ylimääräinen tuotanto meni varastoihin, jotka paisuivat ennätyssuuriksi. Nyt varastojen tasot ovat pitkälti normalisoituneet kysynnän elvyttyä.
Kansalaiset myös ajoivat, vaikka he eivät ajaneet töihin. Julkisen liikenteen käyttö romahti korona-aikana ja siirtyi osin yksityisautoiluun. Vaikka öljyn kulutus ei kasva juurikaan enää länsimaissa, se kasvaa kehittyvissä talouksissa, kun vaurastuvat ihmiset hankkivat ensimmäisen tai toisen autonsa.
Öljy ei todennäköisesti myöskään lopu. Jos kysyntä ja hinta nousevat, yhä vaikeampien öljyesiintymien hyödyntäminen kannattaa. Jos hinta taas laskee, vaikeasti hyödynnettävistä öljyesiintymistä luovutaan ensin.
Suomessa käytetään Nesteen jalostamaa bensiiniä ja dieseliä sekä tuodaan näitä maailmalta. Neste myös vie jalostamiaan tuotteita maailmanmarkkinoille.
– Bensiiniä on viety enemmän kuin myyty kotimaahan, Oja sanoo.
Maailmanmarkkinoilla bensiinin varastot ovat jo palautuneet normaaliksi. Dieselissä sen sijaan on koronan jäljiltä tavallista suuremmat varastot, mikä vaikuttaa laskevasti maailmanmarkkinahintoihin.
Polttoaineiden hintoihin vaikuttaa hieman myös polttoaineiden uusiutuvan energian jakeluvelvoitteen kiristyminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi etanolin lisäämistä bensiinin ja biodieselin osuuden lisäämistä.
– Useita senttejä se on tässä rinnalla, arvioi ABC-ketjun Harri Tuomaala.
Toinen mahdollisuus on vähentää liikenteen päästöjä esimerkiksi polttoaineverojen lisäkorotuksin, mitä muun muassa entinen valtiovarainministeri
Tuomaalan mukaan päästökauppa toimisi, jos päästöjä voisi aidosti korvata sitomalla hiilidioksidia.
– Olennaista olisi löytää tieteellisesti todetut hiilinielut, joita voitaisiin käyttää joustavammin, esimerkiksi metsät ja viljely.
Joonas Kuikka
