Jos miehittämättömän ilmailun asiantuntijoiden visio käy toteen, voi Helsinginkin yllä lennellä miehittämättömiä kuljetusdroneja jo parin vuoden päästä viemässä lääkkeitä potilaille tai tilauspaketteja asiakkaille.
Helsingin Kansalaistorilla esiteltiin tänään uutta kiinalaisvalmisteista kuljetusdronea, jolla voi tilaisuuden järjestäjien mukaan vaikka kuljettaa lääkärin paikalle hätätilanteisiin.
– Ilmailu laskeutuu kaupunkeihin tulevaisuudessa eri tavalla kuin tähän asti. Tätä voidaan kutsua lentäväksi sähköautoksi ja pitää osaratkaisuna kestävämpään liikkumiseen, kertoi Jonas Stjernberg miehittämättömän ilmailun asiantuntijayrityksestä, Robots Expertistä STT:lle Kansalaistorilla.
– Perinteisesti (ilmailu) on keskitetty lentoasemiin ja paikkoihin, jotka on viety pois keskustoista merkittävien meluhaittojen vuoksi. Nämä dronet ovat sen verran hiljaisempia, että laskeutumis- ja starttipaikkoja tullaan sijoittamaan sinne, missä niille on kysyntää eli liikenteen solmukohtiin ja sinne, missä pitää kuljettaa paketteja joko firmojen toimesta tai terveydenhuollossa tai kuluttajille, Stjernberg kaavaili.
Hän uskoo droneista olevan hyötyä erityisesti terveydenhuollossa: ne pystyvät lennättämään kortisonia, adrenaliinipiikin tai ensiapulaukun myös paikkoihin, jotka ovat ambulanssin ja helikopterin ulottumattomissa.
Paripäiväinen drone-tapahtuma oli osa laajaa eurooppalaishanketta, jonka viestinnästä vastasi Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium.
Esillä ollut kaksipaikkainen, hieman alle 400 kiloa painava ovaalinmuotoinen kone oli silmämääräisesti arvioituna korkeintaan noin neljäsosa tyypillisen lääkintähelikopterin koosta. Dronen kyljessä oli 16 potkuria, ja paikalla olleen teknikon mukaan jokaisessa sen jopa 16 sähkömoottorissa teho on noin 70 hevosvoimaa.
Tänään aamupäivällä paikalla sitä oli järjestäjien ja median lisäksi katselemassa vain muutama turisti – sää oli kolea ja kostea.
22-vuotias belgialaisturisti Charlotte Carlier mietti, millaisessa tilanteessa voisi itse tarvita tällaista dronea.
– Minusta tämä on hyvä idea. Se voisi toimia varsinkin syrjäseuduilla ja voisi muuttaa monia asioita tosielämän käytössä. Jos vaikka itse menisin patikoimaan johonkin vuoristoon ja jotain sattuisi tai loukkaantuisin, niin tällaisesta voisi olla apua, Carlier arveli STT:lle.
Käytössä ainakin Kiinassa, Ruotsissa ja Tanskassa
Esillä ollut kuljetusdrone oli kiinalaisen EHang-yrityksen valmistama. Kiinassa pienempiä lennokkeja käytettiin sen miljoonakaupungeissa tiukkojen koronasulkujen aikana, kun alueelta toiseen ei päässyt kulkemaan vapaasti. Dronet kuljettivat ilmateitse lääkkeitä sairaaloiden välillä.
Stjernbergin mukaan dronet onkin suunniteltu nimenomaan megaluokan kaupunkeihin, joissa on liikenneruuhkia tai huonoa infrastruktuuria – Suomessa taas ne voisivat toimia hyvin saaristossa, hän arvioi.
Forum Virium Helsingin EU-projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikka arvioi STT:lle, että Suomessa kuljetuslennokkien käyttöönotto voi viedä vielä vuosia. Ennen kuin kuljetusdronet voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa, on ilmailulainsäädännön selkiydyttävä sekä kaupunki- ja liikennesuunnittelun uudistuttava, Martijnse-Hartikka sanoi. Stjernbergin mukaan kuljetusdroneille pitäisi sallia pääsy ilmatilaan sekä mobiiliverkon käyttö ilmassa.
Hänen mukaansa esitellyn tyyppisiä kuljetusdroneja käytetään ensimmäisen kerran ensi vuonna Pariisin olympialaisissa pilotin ohjauksessa. Silloin niillä lennetään lentokentältä helikopterien laskeutumispaikoille kaupungin keskustassa.
Stjernbergin mukaan pienempiä, noin 13-kiloisia droneja käytetään jo Ruotsissa ja Tanskassa päivittäin kuljettamaan potilaille defibrillaattoreita eli sydäniskureita.
Lääkintähelikopteri vai kuljetusdrone?
Dronella ei kuitenkaan pääse yhtä kauas kuin lääkintähelikopterilla, eikä se kestä talviolosuhteita yhtä hyvin, Stjernberg myönsi. Dronet eivät korvaisikaan helikoptereita, sillä niitä tarvitaan vielä pitkään, hän sanoi. Lisäksi drone kulkee vain noin 40 minuuttia täyteen ladatulla akulla.
– Tällaiset ilmataksit pystyvät matkaamaan 30–70 kilometrin matkan yhteen suuntaan, kunnes pitää ladata. Sitten on toisentyyppisiäkin ilmatakseja, joilla voisi lentää Helsingistä Tallinnaan. Lääkintähelikopterit sen sijaan pysyvät ilmassa monta tuntia ja pystyvät lentämään ainakin noin tuhat kilometriä. Ne pelaavat siis eri kokoluokassa, hän sanoi.
– Helikopteri kuitenkin maksaa useita miljoonia euroja ja tämä taas maksaa saman verran kuin laadukas sähköauto, eli tällaisen lentolaitteen kustannus olisi noin 100 000–200 000 euroa, eli tämä on huomattavasti edullisempi valmistaa, ja sen operointi- ja ylläpitokustannukset ovat pienemmät, Stjernberg sanoi.
Lääkintähelikoptereissa voidaan kuljettaa mukana sekä lääkäriä että ensihoitajaa, ja helikopterin perällä on myös petipaikka potilaalle. Kehitteillä on Stjernbergin mukaan kuitenkin myös neljä- ja kuusipaikkaisia matkustajadroneja.
– Uskon, että ensimmäiset tällaiset dronet voisivat Suomessa tulla vuoden 2025 ja 2030 välillä kaupalliseen käyttöön. Itse toivon hartaasti, että näemme näitä meidän suurissa kaupungeissamme terveydenhuollossa, jotta pystymme hyödyntämään niitä yhteiskunnan eduksi, Stjernberg sanoi.
---
Korjattu yritysnimien kirjoitusasut klo https://17.33: Robots Expert (ei Robots Experts), EHang (ei Ehang).