Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskus tutkii kymmeniä rikoksia, joissa yrityksen taloudesta vastaavia henkilöitä on saatu tai yritetty saada siirtämään merkittäviä summia rikollisille.
– Meillä on tutkinnassa nelisenkymmentä tällaista kokonaisuutta, kertoo KRP:n kyberrikostorjuntayksikön päällikkö, rikosylikomisario Timo Piiroinen .
"Toimitusjohtajapetoksissa" suuren yhtiön toimitusjohtajana tai muussa korkeassa asemassa esiintyvä henkilö ottaa yhteyttä sivukonttorin tai tytäryhtiön yhtiön varoja hallinnoivaan henkilöön, ja antaa käskyn siirtää varoja esimerkiksi yrityskauppaan vedoten.
– Tyypillistä on, että yhteydenoton sanotaan olevan liikesalaisuuden vuoksi luottamuksellinen, ja henkilö pyritään saamaan siirtämään varat annetun ohjeistuksen mukaan asiaa tarkemmin selvittelemättä.
Piiroisen mukaan rikollisten toimintamalli on maailmanlaajuinen ja tehokas.
– Suomessa yritysten viime aikoina kärsimissä tappioissa puhutaan kymmenistä tuhansista euroista, mutta maailmanlaajuisesti yksittäisissäkin tapauksissa on kyse useista kymmenistä miljoonista.
Ilmiötä on esiintynyt Suomessa parin vuoden ajan, ja se, kuten muukin kyberrikollisuus, on jatkuvassa kasvussa.
Suomalaisyhtiöistä ainakin Konecranes joutui vastaavan rikoksen kohteeksi vuonna 2015.
Yhtiö tiedotti tuolloin rikollisten onnistuneen saamaan ulkomaisen tytäryhtiön suorittamaan identiteettivarkaudella ja muilla petollisilla toimilla aiheettomia maksuja yhteensä noin 17,2 miljoonaa euroa.
Konecranes tiedotti tuolloin itse asiasta varoittaakseen muita yhtiöitä ilmiöstä. Tiedossa ei ole, ratkesiko rikos, sillä Suomen poliisi ei tutkinut sitä.
Yhtiön viestinnästä kerrottiin perjantaina Hämeen Sanomille ja Lännen Medialle, ettei yhtiö tiedota asiasta enempää.
JUHO PELTONIEMI, Lännen Media
