Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan Balticconnector-kaasuputken vuotokohdan lähistöllä merenpohjassa on havaittu ulkoisia jälkiä.
KRP ja muut selvitystyössä mukana olevat viranomaiset pitivät aiheesta tiedotustilaisuuden keskiviikkona.
Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikön Mikko Simolan mukaan on varsin selvää, että vuotokohdan vaurio on jollain tavalla ulkoisesti aiheutettu.
KRP:n rikosylikomisario, tutkinnan yleisjohtaja Risto Lohen mukaan räjähdys ei ole todennäköinen syy vauriolle.
– Mitään ei ole poissuljettu, mutta tällä hetkellä vaurion näyttää aiheuttaneen mekaaninen voima, ei räjähdys, Lohi sanoi.
Tutkinnassa keskitytään nyt vauriokohdan ja tapahtumapaikan tekniseen tutkintaan sekä merenalaisiin tapahtumiin ja ajankohdan meriliikenteeseen. Aineiston läpikäynti ja analysointi on KRP:n mukaan vielä alkuvaiheessa.
Tämän hetken rikosnimike on törkeä tuhotyö.
"Johtopäätökset faktojen perusteella"
KRP:n päällikkö Robin Lardot kertoi tilaisuudessa, että ketään ei ole vielä kuultu tai epäiltyjä nimetty, vaan tutkinnassa parhaillaan selvitetään tapahtumien kulkua ja mahdollisesti osallisia toimijoita ja johtopäätöksiä tehdään vasta myöhemmin.
– Olemme niin avoimia kuin mahdollista, mutta meidän tehtävämme ei ole lisätä spekulaatiota. Se, mitä tiedetään, kerrotaan, jos laki sen mahdollistaa.
Lohen mukaan asiasta on tullut paljon erilaisia havaintoja ja näkemyksiä eri puolilta.
– Tässä tutkinnassa pyrimme hankkimaan faktat ja tekemään johtopäätökset faktojen perusteella, Lohi linjasi.
Lardot sanoi, että esitutkinnan etenemisestä tullaan kertomaan säännöllisesti. Hän kuitenkin painotti, että tutkinta vie oman aikansa.
Virolaistietoihin ei oteta kantaa
KRP kertoi lähettäneensä Viron viranomaisille eurooppalaisen tutkintamääräyksen, ja esitutkintayhteistyö on aloitettu. Viro tutkii Suomen ja Viron välisen tietoliikennekaapelin vaurioitumista. Yhteistyöllä selvitetään, liittyykö se kaasuputken vaurioitumiseen.
Viron merivoimien komentaja Jüri Saska sanoi tiistai-iltana Viron yleisradioyhtiö ERR:lle, että putken vauriot näyttävät siltä kuin putkea olisi revitty sivusta ja että putki olisi vaurioitunut vain toiselta puolelta.
Lohen mukaan KRP ei pysty tässä vaiheessa ottamaan kantaa siihen, mitä Virossa on tapauksesta kerrottu.
– Heillä on varmasti omat tietonsa tästä asiasta, mutta esitutkinnassa katsotaan ja selvitetään materiaalia, jota olemme saaneet, Lohi sanoi.
Lohen mukaan sitäkin selvitetään, millainen ääni kaasuputken rikkoutumisesta tai puhkaisusta voi aiheutua.
Tuuli vaikeuttaa tutkintaa
Lardot toivoi ymmärrystä sille, kuinka haastavat olosuhteet ovat. Teknistä tutkintaa tehdään kymmenien metrien syvyydessä ja laajalla alueella veden alla, ja lisäksi on huomioitava merenkäynti ja sää.
Myös Rajavartiolaitoksen Mikko Simola korosti, että kaasuputken vaurioitumispaikan tutkiminen kestää vielä vähintään useita vuorokausia. Simolan mukaan sää keskisellä Suomenlahdella vaikuttaa tutkintaan, sillä tuulen nousu on tehnyt olosuhteista vaikeat.
Simola kertoi Rajavartiolaitoksen selvittävän putken tilannetta vedenalaisilla suorituskyvyillään, jotka tarkoittavat vedenalaisia kaukokäyttöisiä laitteita, viistokaikumittaimia ja tarvittaessa sukeltajia.
Rajavartiolaitos jatkaa vuotokohdan ja sen lähellä olevan merenpohjan tutkintaa ja dokumentointia sekä keskusrikospoliisin tutkinnan turvaamista.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on kehottanut huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä nostamaan omaa varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että kaikilta toimijoilta toivotaan erityistä huomiota kriittisen infran suojaamiseen.
Valtaosa kriittisestä infrasta on yksityisten toimijoiden omistuksessa. HVK:n mukaan yritykset vastaavat lähtökohtaisesti omasta liiketoiminnastaan.
Huoltovarmuuden näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä vakaa.
Syken erikoistutkija: Vaurioalueen merioloissa tihutyöt mahdollisia
Suomen ja Viron välisen kaasuputken vauriokohta sijaitsee virtauksiltaan vaihtelevalla merialueella, kerrotaan Suomen ympäristökeskus Sykestä STT:lle.
Vauriokohdan syvyydessä, joka on virolaistietojen mukaan noin 60 metrissä, olisi Syken erikoistutkijan Jouni Lehtorannan mukaan silti melko helppo tehdä niin sanottuja tihutöitä.
– Olosuhteet ovat sellaiset, että virtausnopeus on pääsääntöisesti verraten pieni. Näkisin, että toiminta on mahdollista monennäköisillä välineillä, Lehtoranta kuvailee.
– Vauriokohta saattaa olla jopa hapettomalla pohja-alueella, mutta ajattelisin, etteivät veden laadulliset ominaisuudet ole toiminnan kannalta rajoittava tekijä.
Lehtorannan mukaan merenpohja on alueella vaihtelevaa, mutta syvät alueet pääasiassa pehmeitä. Julkisuudessa esillä ollutta niin sanottua ankkuriteoriaa hän pitää mahdollisena.
– Ankkurin pystyy helposti laskemaan aluksesta tuollaiseen syvyyteen. Periaatteessa raahaamalla voisi aiheuttaa haittaa putkelle. Toki kun laiva ankkuroidaan, pyrkimys on, ettei se raahaudu vaan pysyy paikallaan, Lehtoranta sanoo.
– Tietysti joskus merenkäynti on niin voimakasta, että ankkuri pettää ja laiva ajelehtii paikasta toiseen.
Lehtorannan mukaan Syke ei ole toistaiseksi seurannut kaasuputkitapausta ympäristövaikutusten näkökulmasta samaan tapaan kuin viime vuoden Nord Stream -kaasuvuotoa.
– Meren laajuutta ajatellen kaasuputkivaurio ei ole iso ympäristöhaitta tällaisessa tapauksessa, kun paineen laskuun reagoidaan nopeasti ja kaasun syöttö lopetetaan tai sitä vähennetään merkittävästi. Siinä mielessä on vaikea nähdä, että tapauksella olisi iso vaikutus meren tilaan, Lehtoranta sanoo.
– Tietysti seuraamme mielenkiinnosta, vaikuttaako tapaus esimerkiksi meren seurantaan.