Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että Husin potilastietojärjestelmässä ja väestötietojärjestelmässä perusteettomasti katseltuja henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai muutoin hyödynnetty.
Tietosuojarikoksesta epäillään edelleen yhtä henkilöä, ja häntä on kuultu esitutkinnassa. Tämänhetkisten tietojen mukaan hakuja on tehty satoja.
KRP tiedotti asiasta perjantaina.
Hus kertoi viime viikolla, että asiakaslaskutusta hoitanut reskontrahoitaja oli tehnyt perusteettomia hakuja järjestelmiin vuoden 2019 lokakuusta tämän vuoden maaliskuuhun.
Suomen Kuvalehti uutisoi torstaina, että tapauksen yhteydessä olisi urkittu myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ministerin terveystietoja. Lehden mukaan epäilty on Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen, ja sama tieto on aiemmin ollut myös MTV:n Asian ytimessä -ohjelmalla. Keskusrikospoliisi ei ole vahvistanut näitä tietoja.
Valtioneuvoston turvallisuudesta vastaavasta valmiusyksiköstä ei kommentoitu asiaa perjantaina.
Väestötietojärjestelmään tehdään vuosittain 200 miljoonaa hakua
Tietojen perusteeton katselu kävi ilmi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) rutiinivalvonnassa, kertoo viraston viestintäjohtaja Liinu Lehto STT:lle. Hakuja oli tehty potilastietojärjestelmän lisäksi myös väestötietojärjestelmään, jota DVV hallinnoi ja jonka asianmukaista käyttöä se valvoo.
Järjestelmällä on kymmeniätuhansia käyttäjiä, ja siihen tehdään vuosittain noin 200 miljoonaa tietohakua. Ilmoituksia mahdollisesta väärinkäytöstä tulee Lehdon mukaan vain harvoin.
– Silloin meiltä lähtee pyyntö tälle käyttäjäorganisaatiolle selvittää, onko tietojärjestelmän käyttö ollut asianmukaista vai asiatonta. Koska mehän ei voida sitä tietää, vaan se riippuu työroolista.
Lehto korostaa, että myös käyttäjäorganisaatioilla on velvollisuus itse seurata ja valvoa, että järjestelmän tietoja käytetään oikeaan tarkoitukseen.
Organisaatiot myös määrittelevät itsenäisesti, ketkä järjestelmää saavat käyttää ja missä tehtävissä.
Hus kertoi aiemmin, että työntekijä oli katsellut väestötietojärjestelmästä ihmisten perus- ja perhetietoja ja potilastietojärjestelmästä henkilötietoja sekä osassa tapauksista myös tietoja käynneistä Husissa.
Husin mukaan työntekijä on voinut potilastietojärjestelmästä nähdä listauksen mahdollisista käynneistä ja hoitojaksoista päivämäärineen, mutta hänellä ei ole ollut pääsyä potilaskertomusmerkintöihin, tutkimustuloksiin tai muihin tämänkaltaisiin hoitotietoihin.