Hallituspuolue kristillisdemokraatit on julkaissut ehdotuksensa toimista, joilla se sopeuttaisi julkista taloutta ensi vaalikaudella. Toimien yhteissumma on puolueen mukaan noin yhdeksän miljardia euroa vuoden 2031 tasolla.
Sopeutustoimista 7,5 miljardia euroa koostuisi menoleikkauksista ja 1,4 miljardia veronkiristyksistä.
– Sopeutusten pääpaino tulee olla leikkauksissa, sillä talouskasvun kannalta menoleikkaukset ovat veronkorotuksia vähemmän haitallinen tapa sopeuttaa julkista taloutta, sanoi puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotustilaisuudessa.
Puolue katsoo, että kohdentamalla menoleikkaukset ja maltilliset veronkorotukset laajasti, kenenkään arki ei vaikeudu liikaa, kilpailukyky ei heikkene, eikä mitään keskeistä yhteiskunnan toimintoa romuteta.
Kristillisdemokraatit on kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen kolmas puolue, joka kertoo, miten sopeutukset tulisi tehdä ensi vaalikaudella.
Julkisen sektorin henkilöstöä pienemmäksi
Suurimmat säästöt kristillisdemokraatit ottaisi valtionhallinnosta ja rakenteista, vähintään miljardi euroa vuoteen 2031 mennessä. Puolue muun muassa keskittäisi valtionhallinnon ict-toiminnot, henkilöstöhallinnon ja hankinnat.
Se myös muun muassa vähentäisi julkisen sektorin henkilöstöä eläkepoistumaa hyödyntämällä ja ehdottaa, että valtiolla luovuttaisiin ensimmäisen sairauspäivän palkallisuudesta.
Puolue säästäisi valtionhallinnon leikkauksilta turvallisuuteen liittyvät toiminnot, kuten poliisin ja oikeuslaitosten toiminnan.
Toisaalta puolustusmenojen ja materiaalihankintojen indeksijäädytyksellä puolue tavoittelee 670 miljoonan euron säästöä.
– Maailmalla tällä hetkellä hankitaan niin kiivaasti puolustustarvikkeita, että hankintoja on todella vaikeaa viedä tarkoitetulla volyymillä eteenpäin, Essayah sanoi.
Ansiotuloveron indeksitarkistus väliin
Veropuolelta kristillisdemokraatit ehdottaa esimerkiksi, että ansiotuloveron indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä yhdeltä vuodelta vuonna 2028. Tällä tavoitellaan yli 800 miljoonan euron verotulojen kasvua.
– Meidän on saatava heti vuodelle 2028 tehtyä sellainen toimi, joka vaikuttaa meidän nettomenouraan, Essayah puolusteli ehdotusta.
Valtion tuloveroasteikon tulorajoja nostetaan tyypillisesti yleisen ansiotason noustessa. Tällöin verotus ei kiristy automaattisesti palkkojen noustessa.
Puolue myös uudistaisi arvonlisäverotuksen niin, että 13,5 prosentin verokanta jaettaisiin kahteen eri verokantaan. Esimerkiksi ruoka, lääkkeet ja rehut siirrettäisiin alempaan 12 prosentin verokantaan. Essayahin mukaan ajatuksena on tukea ikäihmisiä, lapsiperheitä ja pienemmissä tuloluokissa olevia ihmisiä, joilla ruoka ja lääkkeet ovat menoista huomattavan suuri osa.
Muut hyödykkeet kuten kirjat ja majoitus- ja ravintolatoiminta nostettaisiin 17 prosentin verokantaan. Sanoma- ja aikakauslehdet siirrettäisiin myös tähän ylempään verokantaan. Yleistä korkeinta verokantaa nostettaisiin hieman.
Puolue olisi myös kiinnostunut verottamaan nykyistä enemmän alkoholia ja nikotiinipusseja.
Suojaisi pitkälti sosiaalietuudet
Kristillisdemokraatit suojaisi pitkälti sosiaalietuudet leikkauksilta ja indeksisäästöiltä. Se kuitenkin lyhentäisi alle 58-vuotiaiden ansiosidonnaisen maksimikestoa 400 päivästä 300 päivään.
Puolue ei ehdota leikkauksia eikä veronkorotuksia eläkkeisiin. Se luopuisi kuitenkin opintojen aikaisista eläkekertymistä. Tästä ei kuitenkaan syntyisi säästöjä vuoteen 2031 mennessä.
Maatalouden tukia lukuun ottamatta muita suoria yritystukia puolue leikkaisi "juustohöylällä" 20 prosenttia.
Kristillisdemokraattien mukaan toimien vaikutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitukseen ja verokartoitukseen niissä kohdin, missä se on mahdollista. Osa laskelmista perustuu arvioon.
Puolue julkaisee vielä myöhemmin talousohjelman, jossa julkaistaan kattavampi näkemys talouspolitiikkaan.
