Arvokisoissa useita mitaleita saavuttaneen Krista Pärmäkosken ura jatkuu entistä vapautuneemmalla asenteella. Kilpaura oli päättyä viime kevääseen, mutta nyt se on saanut omasta oivalluksesta lisäkipinää.
Pärmäkoski harjoitteli toukokuussa omaehtoisesti. Kesäkuun alussa hän sai eteensä valmentaja Matti Haaviston tekemät ohjelmat.
– Treeniohjelma alkoi ahdistaa. Suttasin siitä pois kaiken muun kuin teho- ja voimaharjoitukset. Halusin enemmän vapautta, Pärmäkoski paljasti maanantain mediatilaisuudessaan Tampereella.
Pärmäkoski ei lopettanut eikä vähentänyt harjoittelua, mutta alkoi itse päättää, tekeekö kunkin päivän peruskuntoharjoituksen juosten, pyöräillen vai rullasuksilla ja hiihtotavankin aina itse valiten.
– Tein kivoja harjoituksia, enkä ottanut stressiä, jos jokin harjoitus lyheni puolestatoista tunnista tuntiin, Pärmäkoski tarkensi.
– Tykkäsin ottaa vastuuta ja kesäkuu meni hyvin.
Siitä seurasi kokeneen urheilijan iso oivallus.
– Voin tehdä, mitä haluan. Jatkan uraani omin ehdoin.
Leiritys omin valinnoin
Pärmäkosken iloiset ilmeet ja vapautunut olemus juoruavat, että muutos voi hyvinkin kääntää uran uuteen nousuun vaikean viime kauden jäljiltä.
– Olin ennen viime talvea satavarma, että viime se jää kilpaurani viimeiseksi, Pärmäkoski muistutti.
– Mutten halunnut lopettaa siihen, kun se meni huonosti. Sitten vielä koirakin kuoli ja tiesin Tommin (puoliso ja Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Tommi Pärmäkoski) reissaavan jatkossa paljon. Ajattelin että, mitäpä minä yksin kotona teen.
Pärmäkoski jäi pois heinäkuun leiriltä ja keskittyi harjoitteluun Kuortaneella. Elokuu meni perinteisempään tapaan, kun ohjelmassa oli kolmen viikon korkean paikan leiri Italian Passo Lavazessa.
Syyskuussa hän harjoitteli kolme viikkoa Utahissa Riitta-Liisa Roposen ja Yhdysvaltain maajoukkuehiihtäjien seurassa.
Urheilijan havainnot kielivät entistä vapautuneemmasta asenteesta.
– Olin siellä kolme viikkoa ruska-aikaan. Oli mielettömät värit ja mieletön verkosto harjoitusreittejä, Pärmäkoski kehui kokemusta.
– Harjoitukset olivat superkivoja, kun pääsi uuteen maisemaan.
Tour- ja podiumtavoitteet
Alkava kausi on enää viikkojen päässä. Päällimmäiset odotukset liittyvät edelliskauden vastoinkäymisiin, kun vatsatauti keskeytti Tour de Skin. Planican MM-kisojen jälkeen Pärmäkoski sairastui vielä koronaan ja koki, että sen orastavat oireet pilasivat hänen MM-starttinsa.
– Nyt haluan hiihtää Tourin terveenä ja ehjänä, Pärmäkoski paalutti alkavan talven tavoitteita.
Muuten Pärmäkoski keskittyy maailmancupissa vain distanssimatkoille.
– Harjoituskausi meni ajatuksella, etten hiihdä enää ollenkaan sprinttiä vaan matkoja, joista tykkään. Sprintissä olen aina inhonnut sitä, että siinä pitää keskittyä niin monta kertaa. Menestyminenkin on vaikeaa, kun sprintissä on nykyään niihin erikoistuneita hiihtäjiä.
Tulostavoitteet ovat sentään ennallaan. Viime talven kohokohdiksi jäivät Tourin osakilpailuiden kakkossijat Oberstdorfissa. Planican MM-kisoissa tai muissa maailmacupin kisoissa hän ei päässyt palkintopallille.
– Ensi talvena en halua olla jatkuvasti kuudes. Haluan olla podiumilla, Pärmäkoski korosti.
Fluorivoiteiden kielto uhkaa aiheuttaa kyräilyä
Maastohiihdon kansainvälisten kisojen fluorikielto ei säpsäytä moninkertaista arvokisamitalistia. Pärmäkoski luottaa siihen, että fluorivoiteiden käyttöä valvovat laitteet toimivat.
– Luotan testilaitteisiin ja luotan maajoukkueen huoltomiehiin, Pärmäkoski kertoi maanantaina Tampereella järjestetyssä mediatilaisuudessaan.
– Ja tilanne on joka tapauksessa kaikille sama.
Säännöt ja valvonta toimivat alkavalla kaudella kaikille samoin maailmancupissa ja FIS-kisoissa. Mutta esimerkiksi Suomen cupissa fluorivoiteita ei vielä valvota, ja niissä katsastetaan urheilijoita maailmancupin kilpailijoihin.
Pärmäkoski olettaa, että maajoukkuevoitelun palveluista nauttivat maajoukkuehiihtäjät kilpailevat kaikissa kilpailuissa fluorittomin välinein.
– Fluorittomilla mennään, ja luotan pääseväni maailmancupiin, Pärmäkoski kertoi.
– Samalla ymmärrän, että on sellaisiakin urheilijoita, jotka tavoittelevat cupin paikkoja fluorivoitein.
Maajoukkueurheilijoille se olisi vaikeaa, kun suksien on oltava kansainvälisissä kisoissa puhtaita fluoreista. Suksien huolellinen puhdistaminen fluoreista on työlästä ja tarkkaa touhua, johon hupenee tunteja vähänkin runsaamman suksipakan kanssa.
Urheilija keskittyy olennaiseen
Pärmäkoski pyrkii pitämään asiat mahdollisimman yksinkertaisina.
– Keskityn siihen, että olen parhaassa kunnossa, kun kisat alkavat, Pärmäkoski väisti isommat spekulaatiot.
Pärmäkoski myöntää kuitenkin ottaneensa muutoksen huomioon harjoittelussaan. Vauhdit hidastuvat eli kilpailuiden kesto pitenee varsinkin vesikeleillä, joissa fluorivoiteiden edut ovat suurimmillaan.
– Kisa-aikoja on vaikea ennakoida, mutta olen tehnyt harjoituskaudella vähän aiempaa pidempiä harjoituksia.
Merkittävin ero entiseen nähdään Holmenkollenilla, jos naisten 50 kilometrin kilpailuun sattuisi vesikeli.
Pärmäkoski olettaa fluorittomien kehittyvän jatkossa vähitellen fluorivoiteiden tasolle.
– Nyt voiteet ovat varmasti siirtymävaiheessa. Ne eivät ole niin valmiita kuin joskus kymmenen vuoden kuluttua, Pärmäkoski arveli.
Vastaava kehitys nähdään huoltokopeilla, kun fluorivoiteisiin tottuneet voitelumestarit opettelevat uusia konsteja.
Vuosien puljaus ja viive
Fluorivoiteiden täyskieltoa on puuhattu vuosia, mutta päätös on edellyttänyt fluorivoiteiden käytön luotettavasti paljastavan testauslaitteiston kehitystä.
Viimeksi päätöstä lykättiin viime vuoden elokuussa, jolloin käyttökiellon tavoitteeksi asetettiin kilpailukausi 2023–24.
Korkeafluoristen eli C8-voiteiden käyttö on jo ollut kiellettyä, mutta matalafluoriset eli C6-voiteet olivat sallittuja vielä viime kaudella.
Kiellon taustalla ovat huolet voiteiden ympäristö- ja terveyshaitoista.