Kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) pahoinpitelystä epäilty suomalaismies on ollut useasti rikoksesta epäiltynä. Asiasta kertoi STT:lle tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tommi Lehtonen Helsingin poliisista.
Poliisi otti epäillyn kiinni Vantaalla sijaitsevasta asunnosta lauantaina puolenpäivän aikaan. Lehtosen käsityksen mukaan kiinniotto sujui rauhallisesti.
Poliisi kertoi lauantaina epäilevänsä 34-vuotiasta miestä perjantaina Helsingissä Kaisaniemen puistossa tapahtuneesta pahoinpitelystä, jonka uhri on kansanedustaja.
Kiurun kimppuun hyökättiin perjantaina iltapäivällä, kun hän oli matkalla hakemaan lastaan päivähoidosta. SDP:n eduskuntaryhmän mukaan tuntematon mies oli ohittaessa yllättäen lähtenyt Kiurua kohti ja lyönyt tätä nyrkillä kasvoihin.
Poliisin mukaan epäillystä oli hyvät tuntomerkit ja epäillyn henkilöllisyys saatiin selville poliisin omalla tiedonhankinnalla.
Tutkinnanjohtaja Lehtosen mukaan 34-vuotiaan miehen aiempiin rikosepäilyihin sisältyy vastaavanlaisia pahoinpitelyitä.
– Häntä on epäilty aikaisemmin samantyyppisesti, että ohikulkijaa olisi jollakin tavalla pahoinpidelty, Lehtonen sanoi STT:lle.
Poliisi selvittää, onko Kiuruun kohdistuneella pahoinpitelyllä ollut poliittinen motiivi. Lehtosen mukaan epäiltyä on tarkoitus kuulla sunnuntaina.
– Käsittääkseni uhrin kuuleminen on paraikaa meneillään, Lehtonen kertoi lauantaina iltapäivällä.
Tuolloin oli vielä selvityksessä, onko teko tallentunut valvontakameroihin.
Poliisin pitää päättää viimeistään sunnuntaina, pidätetäänkö epäilty vai päästetäänkö hänet vapaaksi.
IS: Tapahtuneella on silminnäkijä
Lehtonen kertoi lauantai-iltana Ilta-Sanomille, että tapahtuneella on yksi silminnäkijä, mutta häntä ei ole vielä kuultu.
– Kyllähän se auttaa eteenpäin, että on todistaja. Vaikkei tässä minusta ole hirveästi mitään epäselvää muutenkaan siitä, etteikö meillä olisi tekijä kiinni, Lehtonen sanoi IS:lle.
Lehtonen arvioi STT:lle, että tapauksen esitutkinta kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.
SDP:n Lindtman kritisoi puhemiestä
Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) kommentit Kiuruun kohdistuneesta väkivallasta saivat lauantaina kovaa kritiikkiä oppositiopuolueilta.
Lauantaina aamupäivällä Halla-aho sanoi STT:lle erityisavustajansa välittämässä viestissä, ettei tapauksen kommentoimiseen ole toistaiseksi eväitä, koska tekijästä tai hänen motiivistaan ei ole tarkempaa tietoa.
– Yleisellä tasolla voin kommentoida, että katuväkivalta on lisääntynyt ja se on tietysti kaikissa tapauksissa sietämätöntä, etenkin kohdistuessaan kaikkein heikoimpiin kuten lapsiin, Halla-aho sanoi.
– Kaisaniemen puisto on valitettavasti noussut erityisesti esiin näiden tapausten yhteydessä.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman piti kummallisena, että Halla-aho ei ollut tuominnut Kiuruun kohdistunutta väkivallantekoa.
– Puhemiehen tehtävä on puolustaa eduskuntaa ja kansanedustajia. Kun kansanedustaja on joutunut väkivaltaisen hyökkäyksen uhriksi, niin on kummallista, että puhemieheltä menee ensin kovin kauan aikaa ottaa asiaan kantaa, eikä lisäajan jälkeenkään kantaa löydy, Lindtman sanoi STT:lle.
– Pidän kummallisena sitä, että syystä tai toisesta puhemies ei tätä väkivallantekoa pysty tuomitsemaan.
Lindtman sanoi pitävänsä hyvänä, että varapuhemiehet Paula Risikko (kok.) ja Tarja Filatov (sd.) välittömästi tuomitsivat Kiuruun kohdistuneen väkivallan.
– Pidän myös erittäin hyvänä sitä, että Risikko lähti tässä heti liikkeelle ja kutsui eduskunnan turvallisuusryhmän koolle pohtimaan mahdollisia jatkotoimia.
Kritiikkiä myös vasemmistoliitolta
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi X-viestipalvelussa, että juuri puhemiehen tulisi tuomita kansanedustajaan kohdistuva väkivalta kaikista ihmisistä tiukimmin. Arhinmäki syytti Halla-ahoa kykenemättömyydestä toimia kuten puhemiehen tilanteessa pitäisi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoi niin ikään X:ssä ihmettelevänsä suuresti, ettei eduskunnan puhemiehellä ole eväitä yksiselitteisesti tuomita Kiuruun kohdistuvaa väkivallantekoa tekijän motiivista riippumatta.
Myös kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kritisoi X:ssä Halla-ahon kommenttien niukkuutta.
– Nimenomaan puhemiehen on otettava kantaa, kun kansanedustaja joutuu väkivallanteon kohteeksi. Nyt puhemies ei sano mitään. Ei tuomitse tekijää, eikä väkivaltaa. Koska ei tiedä mikä on tekijän motiivi. Minä kysyn, että onko joku syy, mikä oikeuttaa väkivaltaan Krista Kiurua tai yhtään ketään ihmistä kohtaan? Pekonen kysyi.
Halla-aho: Kyseessä vakava rikos
Myöhemmin lauantaina Halla-aho kommentoi tapausta X:ssä ja kehui poliisin ripeää työtä. Halla-ahon mukaan kuulustelut paljastanevat, oliko kyseessä nimenomaan kansanedustaja Kiuruun kohdistunut poliittinen hyökkäys vai satunnainen väkivallanteko, jonka uhriksi olisi voinut joutua kuka tahansa.
– Kummassakin tapauksessa kyseessä on vakava rikos, ja toivotan ed. (edustaja) Kiurulle toipumista, Halla-aho kirjoitti.
– Koska olen itse saanut kahdesti nyrkistä naamaani ilman omaa syytäni, tiedän aivan tarkkaan, miltä se tuntuu fyysisesti ja varsinkin henkisesti.
Muitakin tapauksia viime vuosina
Poliitikkojen kimppuun on Suomessa käyty viime vuosina aikaisemminkin. Kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) kimppuun käytiin viime vuoden maaliskuussa Itäkeskuksen metroasemalla. Zyskowicz oli odottamassa Vuosaareen menevää metroa, kun Zyskowiczin mukaan aggressiivinen mies uhkasi tappaa hänet ja työntää metron alle. Teosta epäilty päästettiin vapaaksi.
Entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) kimppuun käytiin suojatiellä eduskuntatalon lähellä vuoden 2021 tammikuussa. Sipilän mukaan häntä lyötiin nyrkillä. Pahoinpitelijä tuomittiin sakkoihin.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön Pekka Katajan kimppuun käytiin hänen kotonaan heinäkuussa 2020. Katajaa muun muassa lyötiin vasaralla, ja hänen kallonsa murtui. Hyökkääjiä ei ole saatu kiinni, mutta vuonna 1979 syntynyt mies tuomittiin tammikuussa 2023 hovioikeudessa kuudeksi vuodeksi vankeuteen avunannosta murhan yritykseen ja avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseen. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi syytteet kuluvan vuoden elokuussa.
Ulkoministerinä toimineen Timo Soinin (sin.) kimppuun yritettiin käydä Vantaan Korsossa keväällä 2019 järjestetyillä maalaismarkkinoilla, mutta Soinin turvamiehinä toimineet poliisit ehtivät väliin. Hyökkääjä sai ehdollisen vankeustuomion.
Alexander Stubbin toimiessa valtiovarainministerinä hänen kotinsa ikkunoita ammuskeltiin ilmakiväärillä ja ulko-oveen heiteltiin kiviä elokuussa 2015, kun perhe oli nukkumassa sisällä. Tähän syyllistynyt mies tuomittiin myöhemmin puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta.
---
Juttua korjattu klo 18.37: Hovioikeuden tuomio Pekka Katajaan kohdistuneesta hyökkäyksestä annettiin tammikuussa 2023, ei kuluvan vuoden tammikuussa. Hovioikeudessa tuomittu mies ei ollut 39-vuotias, vaan hän oli syntynyt vuonna 1979. Lisätty myös tieto, että korkein oikeus hylkäsi miehen syytteet elokuussa 2024.