Missä EU-maassa lehdistönvapaus mahtaa olla kaikkein huonoimmalla tolalla? Monelle voi Suomessa tulla yllätyksenä, ettei vastaus ole esimerkiksi Unkari tai Puola vaan Kreikka.
Viime vuonna Kreikassa paljastui vakoiluskandaali, jonka kohteena oli esimerkiksi toimittajia.
Se vaikutti osaltaan siihen, että Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) arvioi tuoreessa indeksissään Kreikan lehdistönvapauden tilan EU:n heikoimmaksi toista vuotta peräkkäin. Kreikka sijoittui yhteensä 180 maasta sijalle 107.
RSF pitää Kreikan vakoilutapausta suurimpana lehdistönvapauden loukkauksena EU:ssa viime vuonna. Se ei kuitenkaan ole ainoa puute, olihan Kreikka luokiteltu lehdistönvapaudessa EU:n huonoimmaksi jo ennen vakoilutapauksen paljastumista.
– Ihmiset pelkäävät, että jos ilmaisee erilaisen mielipiteen kuin hallituksella, voi tulla ongelmia. Pahinta on itsesensuuri. Pelko, että saa potkut, jos ei seuraa hallituksen linjaa. Tämä ajattelu on yleistä tällä hetkellä, kuvailee STT:n haastattelema kreikkalaistoimittaja.
STT ei julkaise toimittajan nimeä hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi.
Vakoiluskandaali ei paina vaaleissa
Kreikkalaisen Documento-lehden mukaan yhteensä noin 33:a merkittävää kreikkalaista, mukaan lukien toimittajia ja poliitikkoja olisi vakoiltu vakoiluohjelma Predatorin avulla.
Kreikan viranomaiset ovat myöntäneet sosiaalidemokraattisen oppositiopuolue Pasokin johtaja Nikos Androulakisin ja taloustoimittaja Thanasis Koukakisin seurannan, mutta kiistäneet toimineensa laittomasti tai käyttäneensä Predator-ohjelmaa. Tiedustelupalvelun johtaja erosi skandaalin seurauksena.
Documenton mukaan vakoilusta olisi ollut vastuussa Kreikkaa vuodesta 2019 johtanut konservatiivipääministeri Kyriakos Mitsotakis. Tämä kiisti tienneensä asiasta – siitä huolimatta, että Kreikan tiedustelupalvelu on hänen kautensa alusta lähtien vastannut toiminnastaan suoraan pääministerin kanslialle.
Vakoiluskandaalin uutisointi myös käynnistyi Kreikassa hitaasti, sanoo STT:lle Daphne Tolis, toinen kreikkalaistoimittaja. Asiasta raportoi Kreikassa laajasti toimittajaverkosto Reporters United, joka ei saa Kreikan valtiolta rahoitusta. Muissa kotimaan medioissa oli kuitenkin Tolisin mukaan monta viikkoa hiljaista asian tiimoilta, vaikka siitä uutisoitiin ulkomailla.
RSF on vaatinut, että kreikkalaisviranomaiset aloittavat vakoilusta riippumattoman tutkinnan yhteistyössä Europolin kanssa.
Skandaalista huolimatta pääministerin Uusi demokratia -puolue vei hiljattaisissa parlamenttivaaleissa voiton. Ehdotonta enemmistöä puolue ei saavuttanut, ja maahan povataan uusintavaaleja.
Vakoiluskandaali ei ole kreikkalaisille vaaleissa tärkeä äänestysperuste, sanoo nimettömänä esiintyvä kreikkalaistoimittaja.
– Ihmiset ajattelevat, että se tapahtuu poliitikkojen välillä, kaukana heistä.
Työtä häiritään oikeusjutuilla
Mitsotakisin hallitus asetti vuonna 2019 pääministerin kanslian suoran valvonnan alle myös Kreikan yleisradioyhtiö ERT:n ja uutistoimisto ANA-MPA:n hallintoelimen.
STT:n haastattelemien kahden kreikkalaistoimittajan mukaan poliittiset nimitykset julkisen median johdossa ovat olleet käytäntönä myös aiemmissa hallituksissa. Nyt julkinen media on kuitenkin tuotu virallisesti pääministerin valvontaan.
Poliittinen vaikutusvalta ulottuu myös yksityisen median puolelle, sanoo kreikkalaistoimittaja STT:lle. Riippumattomassa mediassa on kerrottu jopa tapauksista, joissa toimittaja on työskennellyt samaan aikaan mediassa ja ministeriön palkkalistoilla.
– Kaikki kansalliset tv-kanavat kannattavat Mitsotakisin hallitusta. Erilaisia mielipiteitä esitetään harvoin. Hallituksen narratiivi on helppo välittää suurelle yleisölle.
Toimittajat ilman rajoja on huolissaan myös toimittajia vastaan nostetuista strategisista oikeusjutuista, joilla pyritään häiritsemään toimittajien työtä ja pelottelemaan heitä hiljaisiksi.
Esimerkiksi vakoiluskandaalin seurauksena eronnut pääministerin kanslian pääsihteeri – ja pääministerin sisarenpoika – Grigoris Dimitriadis on haastanut oikeuteen vakoilusta raportoineita toimittajia.
Rikossyytteitä on nostettu viime vuosina myös muun muassa korruptiosta raportoineita tutkivia toimittajia vastaan. Vaikeuksia voi tietää myös esimerkiksi siirtolaisasioista uutisointi.
Kreikassa säädettiin toissa vuonna laki, joka määritteli valeuutisten levittämisen rangaistavaksi rikokseksi. Lakia on kritisoitu siitä, että hallitus voi sen avulla leimata valeuutiseksi kaiken, mikä ei ole sille mieluista.
Myös EU on ilmaissut huolensa Kreikan lehdistönvapauden tilanteesta.
– Toimittajien tilanne herättää suurta huolta sen vuoksi, että heihin kohdistuvat uhat ja hyökkäykset jatkuvat ja heidän työympäristönsä on edelleen heikentynyt, todettiin EU:n viimevuotisessa oikeusvaltioraportissa Kreikan osalta.
Toimittajiin on kohdistunut niin fyysisiä hyökkäyksiä kuin uhkauksia ja mielivaltaisia pidätyksiä, raportissa kerrottiin.
Kreikassa on edelleen ratkaisematta kokeneen rikostoimittajan Giorgos Karaivazin murha huhtikuussa 2021. Ensimmäiset pidätykset tapauksessa tehtiin aiemmin tässä kuussa, yli kaksi vuotta surman jälkeen.
Pandemiatuet valuivat hallitusta tukeville medioille
EU oli oikeusvaltioraportissa huolissaan myös muun muassa poliittisista nimityksistä Kreikan julkisen median johdossa sekä läpinäkyvyyden puutteesta valtion rahoituksen jakautumisessa. Hallituksen katsottiin kuitenkin ottaneen askeleita kohti läpinäkyvämpää mediaomistusta.
Vuonna 2020 Kreikan hallitus jakoi pandemiaan liittyvää viestintää välittäneille kreikkalaismedioille yhteensä 20 miljoonan euron tukipotin. Hallituksen julkaisemista tiedoista kävi Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) mukaan ilmi, että hallitukseen kriittisesti suhtautuneille medioille liikeni tukipotista alle prosentti ja neutraaleille medioillekin selvästi vähemmän kuin hallitusta kannattaville.
Edellinen, Syriza-puolueen johtama hallitus puolestaan yritti vuonna 2016 itse lisensoida tv-lähetystoiminnan harjoittajia. Hallitus huutokauppasi neljä tv-lähetystoimintalupaa, mikä tarkoitti sulkemisuhkaa muille tv-asemille. Tuomioistuin kuitenkin katsoi hallituksen toimineen perustuslain vastaisesti ja mitätöi huutokaupan.
RSF on huomioinut, että suurta osaa tiedotusvälineistä johtavat muutamat yrittäjät, jotka ovat samaan aikaan mukana myös muilla liiketoiminta-aloilla. Osalla on myös läheiset siteet maan poliittiseen eliittiin.
"Kukaan ei halua leimautua puolueen äänitorveksi"
Daphne Tolis pitää journalistisen työn suurimpana uhkana Kreikassa sitä, että minkäänlaista kritiikkiä hallitukselle esittävät mediat leimataan puolueellisiksi ilman perusteita.
– Kukaan ei halua joutua leimatuksi jonkin puolueen kannattajaksi ja heidän viestinsä äänitorveksi, Tolis sanoo.
Hän ei pidä esimerkiksi työn menettämistä tai vankilaan joutumista kovin todennäköisenä uhkana. Omaa tilannettaan vapaana toimittajana Tolis pitää jossain määrin helpompana kuin tiettyyn mediaan työsuhteessa olevilla.
Vakoilu-uutisoinnin lisäksi muun muassa koronatilanteesta uutisoitiin Tolisin mukaan epätasaisesti: siinä missä maan koronatoimista uutisoitiin positiiviseen sävyyn kun tilanne oli hyvä, jäi uutisointi kreikkalaismediassa vähäiseksi siinä vaiheessa kun toimista luovuttiin ja koronatilanne vaikeutui.
Tolis uskoo, että kriittisiä ääniä mahtuu jatkossakin Kreikan mediakentälle pienempiin mediahankkeisiin ja blogeihin. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että tärkeitä aiheita jää etenkin valtavirtamediassa uutisoimatta.
– Ihanteellisessa maailmassa Kreikassa olisi enemmän riippumattomasti rahoitettuja medioita, jotka olisivat vapaita poliittisista siteistä ja yritysten intresseistä.