Perinteiseen suomalaiseen kekrinviettoon kuuluivat myös nauriista koverretut lyhdyt. Lyhtyä kutsuttiin kitupiikiksi, koska se oli niin heikko valonlähde. KUVA: Jussi Leinonen
Syö hyvin kekrinä, tai seuraavana vuonna satosi on oleva laiha.
Siispä toimeen. Emännät Anneli Matero ja Helena Pekkala kääntelevät ja vääntelevät jo verikampsutaikinaa Rovaniemen kotiseutumuseolla.
Viisi litraa poronverta ja toiset viisi litraa vettä, jauhoja ja poron kuuta eli rasvaa ja suolaa.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi 1. kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut