Miltä kuulostaisi istua kotisohvalla vaikkapa Pälkäneellä samalla, kun lääkäri tutkisi korvakäytävääsi Tampereen keskustasta käsin?
Lääkäri näkee kipeän korvasi korvakäytävään kameralla, jota liikutat korvan suulla lääkärin ohjeistamaan asentoon.
Seuraavaksi lääkäri kuuntelee vinkuvia keuhkojasi tablettiisi kiinnitetyn digitaalisen stetoskoopin avulla. Diagnoosi on selvillä, lääkäri sanoo. Hetkessä sähköpostiisi ilmestyy sähköinen resepti, lasku ja diagnoosi.
– Ping! Lääkärikäynti on päättynyt, voitte kirjautua ulos lääkäripalvelusta ja sulkea älylaitteenne, sanoo varmennetun etälääkärisovelluksen puhujaääni.
Tämä oli keksitty esimerkki, mutta tämänsuuntaista kehitystä lääkärikäynteihin aiotaan vauhdittaa poliittisella päätöksenteolla.
Kokoomus julkisti tiistaina teknologiapamfletin, jossa se esittää lukuisia toimenpiteitä, joilla Suomi tulisi nostaa teknologian kehittämisen kärkimaaksi.
Yksi ehdotuksista koskee etälääkäripalveluita. Pamfletissa ehdotetaan, että Suomessa käynnistettäisiin vapaaehtoinen etälääkärikokeilu. Tavoitteena olisi hoitaa perusterveydenhuoltopalvelut mahdollisimman pitkälle etäyhteyden ja etälaboratorion kautta koko maassa.
Etälääkäripalveluiden asiantuntija, Oulunkaaren kuntayhtymän ylilääkäri H. Tapio Hanhela, sanoo, että etälääkäripalveluita on käytössä jo monin paikoin Suomessa. Ylilääkärin varovaisen arvion mukaan Oulunkaaren kuntayhtymän alueen kaikista potilaskäynneistä noin 2–3 prosenttia hoidetaan etäyhteydellä.
– Etäyhteydellä säästää matkustamiseen menevän ajan, rahan ja polttoaineen. Lisäksi etäyhteydet antavat mahdollisuuden lopettaa vähällä käytöllä olevia terveysasemia. Rakentaminen ja rakennusten ylläpitäminen maksavat paljon.
Hanhela arvioi, että joskus tulevaisuudessa jopa kolmannes kaikista lääkärikäynneistä voitaisiin hoitaa ilman potilaan ja lääkärin fyysistä tapaamista.
– Se vaatisi kuitenkin joka ikiseen kotiin tarpeeksi hyvät laitteet, nopean internetin ja salatut yhteydet.
Lääkärin mukaan etälääkärikäyntien yleistyminen vaatisi myös asennemuutosta – etenkin henkilökunnan keskuudessa.
– Ensimmäisenä ajatellaan, että mitä minä teen työkseni, jos tällä tavalla toimitaan. Olettaisin, että hoitajat ovat enemmän peloissaan tästä kehityksestä. Näissä kehitteillä olevissa systeemeissä lääkäri on kuitenkin pääsääntöisesti aina toisessa päässä.
Jos Hanhela saisi päättää, etälääkäripalveluiden laajamittaisempaa käyttöä pitäisi kokeilla ensisijaisesti henkilöillä, jotka ovat paljon tekemisissä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
– Näitä usein palveluja tarvitsevia ihmisiä on todella paljon. Jos heille saadaan etäyhteydet, heidän kanssaan voitaisiin olla vaikka päivittäisessä seurannassa. Potilaan tilaa voisi kartoittaa etäyhteyden välityksellä, jolloin aikaa ei tarvitsisi kuluttaa matkustamiseen. Lisäksi turhat lääkärikäynnit vähenisivät.
JUHA VAINIO