Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg kiittelee sitä, että uusissa kouluruokailusuosituksissa ruokaan ja ruokailuun liittyvät kasvatukselliset asiat on kirjoitettu kunnolla auki.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tiistaina julkaistussa "Syödään ja opitaan yhdessä" -kouluruokailusuosituksissa puhutaan muun muassa ruokatajusta.
Ruokataju tarkoittaa ruuan ymmärtämistä laajemmin kuin pelkkänä energiana tai kaloreina. Ruokataju on ymmärtämistä, että ruokailu on osa sosiaalista elämää ja kulttuuria.
– On hyvä, että koululaisia opetetaan siihen, että ruokailu on mukavaa ja se on sosiaalinen tapahtuma. Ruoka ei hällä väliä asia, vaan siihen liittyy aina tarinoita ja jokin merkitys. Nämä ovat tärkeimpiä ruokaan liittyviä asioita, Borg sanoo.
Borgin pelkona on kuitenkin se, että uusia suosituksia aletaan jalkauttaa koulujen arkeen terveys- ja painopuhe edellä. Näin hänen mukaansa ei pitäisi olla, vaan koulussakin on säilytettävä rento ote ruokaan.
– Kouluissa on monenlaisia opettajia, monenlaisella otteella. Pelkoni on se, että ruuasta puhuminen menee ryppyotsaiseksi ja lapsille aletaan puhua pelkkää terveyspuhetta. Että voi, voi kun liha on epäterveellistä ja sokeri lihottaa. Ruualla kun on muitakin arvoja kuin terveys, hän sanoo.
Borgin näkemyksen mukaan kouluikäisten ruokailutavat ovat kohtuullisessa kunnossa. Myönteistä on sekin, että nuoret ovat nykyisin aiempaa kiinnostuneita ruuasta.
– Näin ulkoapäin katsottuna nuorten ruokatrendeissä ei ole mitään suurta ongelmaa, jos ei nyt mitään isoa hyväkään trendiä. Nuoret ovat hyvällä tavalla tietoisempia syömisestä kuin aikaisemmin, hän sanoo.
Vaikka tieto lisää tuskaa, syömisessä ei pidä olla liian ryppyotsainen. Patrik Borgin avainlause kaiken ikäisten ihmisten ruokatapojen muuttamiseen on rentous.
– Tiedon ja ruokatietoisuuden mukana syömisongelmat voivat lisääntyä, jos ruokaan tulee liian totinen suhtautuminen. Nämä asiat pitää kuitenkin hanskata. Opetetaan parempaa tiedostavuutta ruuasta, mutta samalla säilytetään joustavuus ruuan suhteen.
Uudet kouluruokailusuositukset lähtevät siitä, että koululaisille tarjotaan enemmän kasviksia, vaaleaa lihaa ja kalaa. Lisäksi kasvisruuan tarjontaa lisätään.
Borgin mukaan suositukset ovat linjassa kansallisten ravitsemussuositusten kanssa.
– Nehän ohjaavat lapsia juuri niihin suosituksiin, jotka ovat jo tässä maassa olemassa. Ne ovat loogisia ja tarpeellisia, sillä niin lasten kuin aikuisten syömistä olisi vietävä tuohon suuntaan. Toivon, että kasvisruokaan liittyvät suositukset ovat mietittyjä, sillä itse näen sen hyvänä trendinä.
MINNA AKIMO