KOULUKOIRAT
Pip, pom! Pim, pom! Ilmajokelaisen Jaakko Ilkan koulun välituntikello kutsuu opiskelijoita sisään. On marraskuisen pimeä ja synkkä maanantai.
Koululaisia alkaa valua luokkiin omille paikoilleen. Viikonlopun jälkeen kahdeksalta alkavat oppitunnit eivät ole rippikouluikäisille nuorille niitä kaikkein mieluisempia.
Jopolaiset eli joustavan perusopetuksen opiskelijat lysähtävät tuolilleen. Kaikkia väsyttää eikä kuulumisten vaihtoon riitä energiaa.
Tilanne muuttuu hetkessä, kun Edvin ja Rolle saapuvat sisään. Pojat kiertävät luokassa tervehtimässä kaikkia, nuuhkivat jokaista ja kerjäävät rapsutuksia. Tässä vaiheessa lienee syytä tarkentaa, että kyseessä ovat koiraveljekset. Pitkäkarvaiset skotlanninpaimenkoirat ovat tulleet vierailulle.
Koirat ovat neljä vuotta käyneet koululla omistajansa, luokassa työskentelevät nuoriso-ohjaaja Riitta Kuoppalan mukana muutaman kerran kuukaudessa. Opettaja Paula Ala-Lahdella ei ole ollut mitään asiaa vastaan.
– Voisi kuvitella, että eläimet veisivät kaiken huomion. Näin ei ole kuitenkaan ollut. Pikemminkin ne rauhoittavat tilannetta, kun pehmoista turkkia voi rapsuttaa kinkkistä tehtävää ratkaistaessa, Ala-Lahti selvittää.
Tunteiden tulkkeja
Koirat rauhoittuvat alkuinnostuksen jälkeen nopeasti. Ne nukahtavat jonkun jalkoihin tai kuljeskelevat luokassa ikään kuin tarkastelemassa, että nuoret tekevät sitä, mitä pitääkin.
– Koirista on vain hyvää sanottavaa. Suloiset ja aina iloiset karvaturrit opettavat huomaamattaan sosiaalisuutta, tunnetaitoja ja mielialojen ilmaisua. Koirat tuntuvat vaistoavan, jos joku kaipaa niiden läsnäoloa, Ala-Lahti kehuu.
Samaa mieltä on Kuoppala.
– Oppilaat ovat sanoneet, että paha mieli poistuu, kun koirat saapuvat hännät heiluen. Ne ovat aina valmiina silitettäväksi ja halattavaksi. Helposti saa myös märän pusun poskelle, Kuoppala nauraa.
Miltä hännänheiluttajien läsnäolo oppilaista tuntuu?
– Loistavalta! kommentoi joku.
15–16-vuotiaat eivät ole kaikkein helpompia haastateltavia, mutta pienellä kaivelulla saadaan muutama sana lisää.
– Mahtavalta! täydentää takarivissä istuva poika. Yhtä lyhyeksi jäänyt kuvailu naurattaa kaikkia.
Kokeilen uutta kysymyksen asettelua: Miksi Edvinin ja Rollen läsnäolo on mukavaa?
– Koska ne ovat koiria! Meillä on kotona saman rotuinen koira, perustelee joku.
Tässä tapauksessa on näköjään luotettava vanhaan sanontaan siitä, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Konkreettinen esimerkki koirien tärkeydestä on luokkakuva, jossa Edvin ja Rolle poseeraavat eturivissä.
Työtä namipalkalla
Koirien vierailut alkoivat sattumalta. Edvin ja Rolle ovat omistajalleen kuin omia lapsia ja Kuoppala kertoi luokalle usein lemmikkiensä touhuista. Kuvia ja videoita katsottiin harva se päivä.
– Nuoret pyysivät monta kertaa tuomaan koirat koululle. Päätimme kokeilla ja siitä asti pojat ovat päässeet joskus mukaani. Palkaksi ne saavat nameja ja paljon rapsutuksia. Vien ne kotiin tavallisesti viidennen tunnin jälkeen. Loppupäivän koirat nukkuvat sikeästi, Kuoppala selvittää.
Ennen säännöllisiä vierailuja kysyttiin nuorten mielipiteitä. Hyväksyntä uusille oppilaille haettiin myös rehtorilta ja tietenkin luokan opettajalta. Joka syksy varmistetaan, ettei kukaan ole koirille allerginen.
Kuoppala on mielissään, että pystyy lemmikkiensä avulla piristämään nuoria.
– Koirat ovat minulle jukelittoman tärkeitä. Ne eivät käy näyttelyissä keräämässä palkintoja, mutta niillä on paljon tärkeämpi tehtävä koulussa.
Koulun käynnistä on ollut hyötyä myös koirille. Tutuiksi ovat tulleet ainakin Pythagoraan lause, Ohmin laki, englannin kielioppi ja ruotsin sanat. Tällä tunnilla kerrataan lauseenvastikkeita.
Koiran ansiosta juttusille
Pim, pom! Pim, pom! Kello kertoo, että on tauon paikka. Edvin ja Rolle lähtevät innoissaan omistajansa kanssa välituntivalvojiksi. Koulun pihalla eläinten kanssa ehtii vartin aikana tehdä tuttavuutta kymmenkunta muiden luokkien oppilasta.
– Saako silittää? kysyy tyttökolmikko Kuoppalalta ja kumartuu rapsuttelemaan koiria. Samalla nuoriso-ohjaaja saa vaihdettua muutaman sanan tyttöjen kanssa.
– Ilman koiria tämäkin keskustelu olisi jäänyt käymättä. Koirien ansiosta nuorten on helppo lähestyä aikuista. Jutustelu on helppo aloittaa eläimistä, mutta samalla vaihdetaan muitakin kuulumisia.
Juttua täydennetty videolla 11.12. kello 16.40