Sunnuntain kuntavaalitulos nosti vihreät kertaheitolla askeleen lähemmäs isoja puolueita. Puolueväki kiitteli erityisesti "Jyväskylän viherjytkyn" ja "Jyväskylän ihmeen" takana ollutta kansanedustaja Touko Aaltoa. Jyväskylässä vihreät nousi kaupunginvaltuuston suurimmaksi puolueeksi viidenneltä sijalta. Vihreiden valtuutettujen määrä kasvoi neljästä neljääntoista.
Aalto itse pohti tiistaina Facebookissa, että voiton takana on joukkuepeli, jossa ehdokkaat eivät ole vain ihmisiä samalla listalla:
Touko Aalto veti kuitenkin ääniharavana monta uutta vihreää mukanaan valtuustoon. Tämä on saanut monet miettimään, olisiko aika saada puolueelle puheenjohtaja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
– Olen luvannut kertoa ehdokkuudesta kuntavaalien jälkeen, ja se tapahtuu huhti-toukokuun vaihteessa. Periaatteeni on, että ensin on hoidettava ne asiat, jotka on luottamuksella annettu minulle ja vasta sitten pohdittava jatkoa. Olen luvannut kertoa vaalien jälkeen. Ajattelen sen niin, että matkakaan ei ole ohi ennen kuin matkalaukut on purettu. Ja kuntavaalien matkalaukut ovat vielä purkamatta, Aalto vertaa.
Hän toteaa myös, että valtiovarainvaliokunnan tehtävien ja sotelinjausten kanssa on juuri nyt kädet täynnä töitä. Kehysriihi on tulossa ja sote-asiat "aivan levällään". Ihmisten jokapäiväiseen arkeen vaikuttavia asioita ei saa hoitaa leväperäisesti, vaan asioita pitää ymmärtää ja yrittää löytää kaikille sopivia ratkaisuja.
– Ennen kesäkuun puoluekokousta jäsenille jää kuitenkin riittävästi aikaa arvioida ehdokkaita. Se on todella tärkeää, koska kaikki puolueen jäsenet pääsevät äänestämään.
Tähän saakka vihreiden puheenjohtajakisaan on ilmottautunut vasta Maria Ohisalo. Lisäksi Emma Kari ja Ozan Yanar ovat kertoneet harkitsevansa ehdokkuutta.
Aalto luottaa siihen, että kuka tahansa mainituista hoitaisi tehtävän hyvin. Hänen mukaansa tärkein missio on nyt oltava, että vihreät on koko Suomen puolue.
– Paras vaihtoehto puheenjohtajaksi olisi ollut henkilö, jolla olisi enemmän parlamentaarista kokemusta. Sellainen, joka olisi työskennellyt eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ollut poliitikkona mukana hallitusneuvotteluissa ja läpikäynyt politiikassa paljon erilaisia asioita. Tällaista henkilöä ei kuitenkaan ole käytettävissä, niin on harkittava asiaa.
Mikä onkaan tämä mies, josta nyt viherjytkyn sankarina puhutaan?
Touko Aalto kertoo syntyneensä Savonlinnassa ja kasvaneensa Joensuussa. Lapsuus ja nuoruus kuluivat urheillessa ja lukiessa, ja kiehtovat edelleen.
– Opin luistelemaan 3-vuotiaana ja pelasin yläasteikäiseksi jääkiekkoa Joensuun Jokipojissa. Myöhemmin pelasin myös salibandya. Vieläkin yksi viikon kohokohta on tiistainen eduskunnan sählyvuoro.
Luultavasti urheilu ja innokas lukeminen lopulta suojelivat Joensuussa varttuvaa poikaa paljolta pahalta.
1990-luvulla Joensuu nousi valtakunnan otsikoihin skinien rähinöinnin takia. Levottomuudet ovat piirtyneet pysyvästi mieleen.
– Maahanmuuttajataustaiset ja natsit asettuivat vastakkain kuin elokuvissa, ja sitten rintamat törmäsivät toisiinsa. Olen nähnyt, kun muutaman metrin päässä ihminen saa metalliketjusta päähän ja puukosta kylkeen.
Samasta ikäluokasta moni veti sytkärikaasuja tai liimaa. Moni siitä porukasta kuoli nuorena.
– Yläkerran parvekkeelta putosi monesti ihmisiä alas, ja aina tuntui olevan poliisit pihassa. Joku kävi pöllimässä auton rekkarit, ja puskassa oli liimanhaistelijoita.
Kiusaamiskokemukset saivat Aallon päättämään, että hän haluaa kannustaa muita osallistumaan. Ketään ei saa jättää yksin.
– Olin koulussa todella pahasti kiusattu. Olen aina ollut hyvin erilainen enkä sopeutunut oikein mihinkään joukkoon. Sitten on vielä erikoinen nimikin. Vielä akateemisissa piireissäkin olin ulkopuolinen, kun olin aina urheilemassa, ja urheilupiireihin en sopinut, kun olin aina lukemassa. Tunnistan ihmisissä sen ulkopuolisuuden tunteen.
Karu kasvuympäristö ja kiusaaminen jättivät Aallon mukaan isot arvet sydämeen ja tekivät varovaiseksi.
– Mutta samalla ne kasvattivat ja antoivat herkkyyttä. Nyt osaan samastua erilaisten ihmisten elämäntilanteeseen.
Nyt 33-vuotiaan Touko Aallon poliittinen ura alkoi yliopistossa. Hän muutti Jyväskylään vuonna 2004 lukemaan yhteiskuntatieteitä. Yliopiston edustajistovaaleissa vuonna 2007 Aalto ja muut vihreät toteuttivat hänen mukaansa saman viherryttämisen kuin kuntavaaleissa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Vihreiden edustajistopaikat kasvoivat kahdesta yhdeksään.
Sen jälkeen Aalto eteni puoluehallitukseen ja puoluevaltuustoon. Viimeiset kaksi kautta hän on ollut puolueen varapuheenjohtaja. Vuosina 2011–2015 hän toimi kansanedustaja Jani Toivolan avustajana, ja sitten vuonna 2015 hänet valittiin eduskuntaan.
Kevään ja kesän aikana nähdään, onko seuraava etappi nousujohteisella uralla puolueen puheenjohtajuus.
Nadia Paavola / Lännen Media
