Ensin ulkovaraston taakse kertyy puutarhajätettä. Jossain vaiheessa samaan kasaan kipataan kottikärryllinen leikkimökin rakentamisen ylijäämämateriaalia. Kuin huomaamatta röykkiössä on pian kuormalavoja, autonrenkaita, rikki mennyt tiskikone ja rispaantuneet puutarhakalusteet. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Näin saavat alkunsa monet kotikaatopaikat, jotka rumentavat asuinympäristöä ja ärsyttävät naapureita. Oman kodin pyörtänöltä on usein suora näköyhteys viereisellä kadulla asuvan terassille: toisen takapiha on varsinkin asuntoalueilla toisen etupiha.
Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonta suorittaa rakennetun ympäristön jatkuvaa valvontaa. Kerran vuodessa järjestettävällä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteisellä rakennetun ympäristön kierroksella tarkistetaan jo tiedossa olevat ruokottomassa kunnossa olevat kohteet.
– Suurimmalla osalla asukkaista on siisti piha, mutta muutamilla tilanne on riistäytynyt käsistä, kertoo Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Ville Antila.
Tarkastajat eivät ehdi kiertää kaikkia alueita, mutta sotkuiset pihat löytyvät nopeasti, sillä kaupunkilaiset tekevät virkamiehille ilmoituksia naapureidensa pihoissa ja kulkureittiensä varsilla olevista roinaläjistä. Ilmiantoja tulee satoja joka vuosi. Usein ilmoitukseen on aihetta, mutta silloin tällöin valitusten taustalla ovat esimerkiksi kateus tai naapuririidat.
– Osa yhteydenotoista on turhia eivätkä vaadi toimenpiteitä. Jos ongelma on olemassa, tavallisesti riittää se, että asia käydään asukkaan kanssa läpi puhelimessa tai paikan päällä, Antila selvittää.
Tämän syksyn kierroksella tarkastajat kävivät läpi nelisenkymmentä kohdetta. Puolet niistä todettiin liian epäsiisteiksi. Roinaläjien lisäksi epäsiisteyden tuntomerkit täyttävät esimerkiksi purkukuntoiset tai laajaa kunnostusta vaativat rakennukset. Vuosia sitten aloitettuja, keskeneräisiä rakennuksiakaan ei katsota hyvällä.
Rakennusten omistajilla on vastuu pitää rakennuksensa kunnossa. Jos asia on retuperällä, häntä pyydetään korjaamaan puutteet.
– Jos näin ei tapahdu, rakennus voidaan asettaa käyttökieltoon tai määrätä purettavaksi. Vakavimmissa tapauksissa laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen seuraamukseen, Antila avaa asiaa.
Naapurit ilmiantajia
Syitä roinaläjille on monia. Joskus asukkaan terveydentila on niin huono, ettei hän pysty tai jaksa huolehtia pihansa siisteydestä. Monessa taloudessa tilanne pahenee vähitellen eikä sotkua siksi itse edes huomaa.
– Silmä tottuu kaikkeen ja ylimääräinen tavara tontilla alkaa vaikuttaa normaalilta. Asukas ei itse ajattele koko asiaa, mutta naapuria sotku ärsyttää koko ajan enemmän ja enemmän. Kun mitta on täysi, soitetaan viranomaiselle. Varsinkin tutun ihmisen kanssa ympäristön epäsiisteyttä on vaikea ottaa puheeksi, Antila tietää.
Esteettisen ilmeen pilaamisen lisäksi pihalla lojuvat tavarat ovat terveyshaitta. Rotat viihtyvät paikoissa, joista löytyy talvehtimiseen mukava suoja.
– Rottaongelma on kaupunkialueella yleinen, mutta erityisesti haittaeläimiä on vanhemmilla asuntoalueilla. Niissä on eniten ylimääräistä tavaraa ja siten suojapaikkojakin.
Toisen tontille ei saa rakentaa
Toinen rakennusvalvonnan ongelma ovat niin sanotut hökkelikylät. Autotallin kylkeen saatetaan rakentaa puuvaja, joka laajenee varastoksi, jonka jatkeeksi tulee viherhuone.
Kun omalta tontilta loppuu tila, varsinkin kaupungin maihin rajoittuvien tonttien asukkaat saattavat laajentaa reviiriään tonttinsa ulkopuolelle. Metsään tai pellolle viedään esimerkiksi komposteja, polttopuita tai puutarhajätettä. Leikkimökit, saunat ja grillikatokset ovat tyypillisiä kaupungin tonteille tehtyjä rakennuksia.
Tapauksia ilmenee Seinäjoella vuosittain useita kymmeniä.
– Asukkaat ajattelevat, ettei rajan ylittäminen esimerkiksi metsäisen tontin laidalla häiritse ketään. Toisen tontille ei kuitenkaan saa edelleenkään rakentaa. Kaupungin on kohdeltava kaikkia asukkaitaan tässäkin asiassa tasapuolisesti, selvittää Antila.
Vapaaehtoisesti tai pakolla
Joka vuosi on tapauksia, joihin viranomaisen on pakko puuttua. Jos tilanne ei ratkea neuvoilla, kehotuksella tai määräyksellä, kaupunki voi lautakunnan päätöksellä tyhjennyttää alueen ulkopuolisella yrityksellä. Tänä vuonna kaupunki on joutunut siivoamaan kolme kotikaatopaikkaa.
– Tontit olivat karseassa kunnossa. Yhteensä kiinteistöiltä tyhjättiin lähes 60 tonnia sekalaista jätettä. Lasku työstä lähetetään kiinteistön omistajalle. Yhden tontin siivous saattaa maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Jos tontin omistaja on varaton, lasku saattaa jäädä kaupungin maksettavaksi, Antila kertoo.
Pakkotyhjäys vaatii monimutkaisen ja pitkän tapahtuma- ja päätösketjun. Pahimmillaan päätöksen saaminen useine kuulemis- ja tarkistuskierroksineen vie vuoden.
Tarkastusinsinööri myöntää, että runsaasti työaikaa vievän komentoketjun takia Seinäjoen kaupunki on ollut liian lepsu viemään roskaamistapauksia neuvontaa ja kehotuksia pidemmälle.
– Nyt asioihin aiotaan tarttua rivakasti. Kehotuksen noudattamatta jättämisestä lähetetään omistajalle seuraamusmaksuja, joilla katetaan työhön käytettyä aikaa. On kaikkien etu, että ympäristö pidetään siistinä, Antila sanoo.
Laki vaatii siisteyttä
Rakennusvalvonnan ohjenuorana on rakentamislaki. Sen mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennuksen ympäristö rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Ulkona tapahtuva varastointi ei saa turmella näkyvää maisemaa eikä häiritä ympäröivää asutusta.
Toinen epäsiisteihin pihoihin liittyvä laki on "Laki eräistä naapuruussuhteista". Hilpeältä kuulostava, vanhanaikaisella kielellä kansalaisia ohjeistava laki tuli voimaan vuonna 1920.
Sen mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista kuten noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta tai lämmöstä.
– Laki ei määrää, että naapureiden pitäisi ensin koettaa selvittää kiistaa itse. Se olisi kuitenkin suotavaa. Suurin osa meille tulevista yhteydenotoista olisi ratkaistavissa puhumalla. Usein syytöksen kohteena oleva ei ole edes ajatellut toimintansa häiritsevän muita. Kun asia tulee ilmi, moni korjaa epäkohdan heti, Antila tietää.
