Maltillisena pidetty serbipoliitikko asui jaetun Kosovon Mitrovican kaupungin serbipuolella. Jo vuonna 2003 Aamulehden haastattelussa hän tiesi henkensä olevan vaarassa: tapaaminen oli järjestettävä kaupunkia jakavan sillan pohjoispuolella. Sinne ei albaaneilla ollut tulemista.
Kosovon serbijohtajiin kuulunut Oliver Ivanovic (1953–2018) ei ollut räyhäävä riidankylväjä pahimmasta päästä. Albaanienemmistön ja serbivähemmistön tiukasti jakama Kosovo on nähnyt paljon julmapiirteisempiäkin miehiä. Kuitenkin juuri Ivanovic ammuttiin hengiltä tiistaina 16.1.2018 Mitrovican kaupungissa, jossa 1990-luvun väkivalta ajoi albaanit ja serbit erilleen toisistaan.
Kun tapasin Ivanovicin hänen puolueensa pienessä toimistossa Kosovon Mitrovican serbipuolella, hän käyttäytyi ylpeän serbinationalistin lailla. Ulkoinen olemus oli poliitikolle sopivan siisti: parta huolella ajettu, paita silitetty, kädenpuristus reipas.
Ivanovic pahoitteli, että olin joutunut yksinäni kävelemään etelästä albaanipuolelta yli Mitrovicaa jakavan joen. Sillalla partioivat silloin ranskalaiset rauhanturvaajat panssarivaunuineen. Eteläpuolella albaanit olivat varoittaneet tarkka-ampujista, joita serbikortteleissa heidän mukaansa tuijotteli ulos kaikista ikkunoista.
Tapaamista sopiessa Ivanovic vastasi puhelimeensa itse. Sihteeriä en nähnyt myöhemminkään, enkä muista turvamiehiä. Hän kehotti hyvin rauhallista albaanitulkkiani jäämään joen toiselle rannalle, sillä tulemalla serbipuolelle "tämä voisi vaarantaa suomalaisen asiakkaansa hengen omansa ohella". Luullakseni Ivanovic oli tosissaan.
Siihen aikaan jaetussa Mitrovicassa oli vaikea erottaa hirtehishuumoria todellisuudesta. Serbipuolen kioskeissa myytiin sotarikollisena etsityn Radovan Karadzicin fanituotteita: t-paitoja ja Fuck USA -postikortteja. Yhdysvaltain huippudiplomaatti Richard Holbrooke oli nimennyt Mitrovican "Euroopan kovimmaksi kaupungiksi". Samaan aikaan Kosovon pääkaupungissa Pristinassa albaanit kunnioittivat Bill Clintonia ja George W. Bushia nimikkokaduilla.
Maltillinen serbi sai tuomion sotarikoksista
Aikoinaan maltillisena serbinä pidettyä Ivanovicia syytettiin vuodesta 2014 lähtien sotarikoksista. Hän oli oikeudessa etnisten albaanien tappamisesta epäiltynä. Teot olisivat tapahtuneet vuosina 1998–1999, kun entisessä Jugoslavian osassa käytiin verisiä taisteluja albaanien ja serbien välillä.
Jugoslavian serbipresidentti Slobodan Milosevic oli lietsomillaan etnisillä puhdistuksilla sysännyt käyntiin kaameita tapahtumia, joihin sotilasliitto Nato vastasi pommittamalla Serbiaa. Kosovon itsehallintoa johti YK-mandaatilla Suomen ex-pääministeri Harri Holkeri, joka myöhemmin teki tilaa vahvemmalle neuvottelijalle, Martti Ahtisaarelle. Ahtisaaren saavutuksiin – ja Venäjän ja serbien silmissä synteihin – tuli lisätyksi itsenäisyyden hahmottelu albaanijohtoiselle Kosovolle.
Tapasin Oliver Ivanovicin Kosovon pohjoislaidalla Mitrovicassa vuonna 2003, kun sodasta ja oletetuista rikoksista oli kulunut nelisen vuotta. Vielä ei ollut tiedossa, että Ivanovic saisi myöhemmin sotarikossyytteen EU-vetoisessa tuomioistuimessa.
Pikemminkin Ivanovic tunnettiin serbijohtajana, jonka kanssa oli mahdollista puhua. Myöhemminkin hän oli usein välittäjänä neuvotteluissa Kosovon serbien ja Naton, YK:n tai EU:n välillä.
Serbeille Kosovo oli pyhän sodan kenttä
Ivanovic oli sukupolvensa tyypillinen serbi: hän oli omaksunut kovan kansallismielisen retoriikan, josta ei sopinut antaa tuumaakaan periksi.
Serbien ja albaanien vihanpito oli saanut alkunsa Kosovo Poljen myyttisestä taistelusta jo vuonna 1389. Serbit toistivat, että Kosovo on heille pyhä ja erottamaton osa isänmaata. Albaanit puolestaan muistuttivat olleensa serbien alistamina jo Jugoslaviassa. Sitten 1990-luvulla väkivalta repi rikki perheitä ja kyliä. Jokaisella oli kertoa kipeitä tarinoita serbien väkivallasta.
– Yhteys Kosovoon on syvällä sielussamme. Kosovo tarkoittaa serbeille samaa kuin Jerusalem juutalaisille, Ivanovic sanoi haastattelussani.
Mitrovican albaaneilla ja serbeillä ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka he asuivat samassa kaupungissa. Jotkut muistelivat, miten naapurusten lapset aiemmin leikkivät yhdessä joen rannoilla. Ennen vuoden 1999 pommituksia, albaanien murhaamisia ja serbien joukkopakoa Mitrovica oli ollut yksi Kosovon integroiduimmista kaupungeista.
Sodan jälkeen keskustelua käytiin heittämällä kranaatteja toisen kansallisuuden asuttamien talojen kynnyksille.
– Berliinissä oli muuri. Meillä on joki, Oliver Ivanovic sanoi.
Muistan, että kunniapaikalla hänen pienessä toimistossaan oli serbilippu.
Ivanovic saattoi minut pienen puutarhan läpi portille. Erotessamme hän myönsi, ettei serbeilläkään ollut pelkästään puhtaita jauhoja pussissa. Ex-presidentti Milosevic oli huijannut kansaansa.
– Me Kosovon serbit kärsimme nyt nimenomaan Milosevicin teoista. Ilman häntä täällä ei tarvittaisi YK:ta.
Vapautettiin vankilasta, ammuttiin kadulle
Kuka murhasi Oliver Ivanovicin puoluetoimiston edustalle 15 vuotta myöhemmin?
Oliko hän sittenkin liian neuvotteluhakuinen kuumapäisimmille serbikiihkoilijoille vai tappoiko hänet Mitrovican rajajoen ylittänyt albaani? Ehkä asialla olikin ulkopuolinen provokaattori?
Ainakaan sotarikostuomiosta ei tarvita enää uutta oikeudenkäyntiä. Vuonna 2016 Ivanovic tuomittiin neljän etnisen albaanin surmasta yhdeksän vuoden vankeuteen. Sitten oikeudenkäynti päätettiin uusia, ja serbipoliitikko vapautettiin viime vuonna.
Hänen oli määrä puolustaa itseään vapaudessa.
MATTI POSIO
