Penkkiurheilijan sesonki on tänä kesänä täyttä totta. Kuukauden kestävät jalkapallon EM-kisat potkaistaan käyntiin 10. kesäkuuta. Heinäkuussa ehtii nkesälomailla vaikka ihan vaan sukulaisissa. Elokuussa jatketaankin sitten Rion olympialaisilla.
Pysytään nyt kuitenkin futiksessa. EM-kisojen karsintalohkoja on lisätty ja mukana on peräti 24 maata. Yksi kuitenkin, eli me, loistamme poissaolollamme. Mukana on jopa Islannin ja Albanian kaltaisia pikkumaita.
Huuhkajat sparraa. Suomen jalkapallomaajoukkueen tehtävänä onkin sparrata kisoihin valmistuvia maita.
Mixu Paatelaisen joulukuusi-taktiikka on pilkottu viime karsintojen jälkeen pesään, mutta paremmin ei ole alkanut ruotsalaisvalmentaja Hans Backen alaisuudessakaan. Huuhkajat on pelannut neljä ottelua tekemättä maaliakaan.
Kesäkuun peräkkäisissä otteluissa Suomi kohtaa maailmanrankingin ykkösen, Belgian ja samassa tilastossa 14:nä olevan Italian. Suuri vaara on, että maalitilasto Suomen osalta otteluiden jälkeen on edelleen pyöreä nolla. Ja tällä saldolla lähdemme kohti tulevia karsintoja.
Seuraavat jalkapallon arvokisakarsinnat alkavat syksyllä. MM-karsinnoissa Suomen lohkossa pelaavat Kroatia, Turkki, Islanti ja Ukraina. Elämme kuitenkin toivossa.
Saksa vahvoilla. Jalkapallohan on peli, jota pelataan 90 minuuttia, joskus lisäajat ja rangaistuspotkut päälle, ja lopuksi Saksa voittaa.
Tämä klisee on taas mahdollinen, vaikka hallitseva maailmanmestari ei karsinnoissa loistanutkaan. Joukkue on silti finaaliainesta. Vastustajaksi nousee isäntämaa Ranska, tai jatkopelien ottelukaavion mutkikkuuden vuoksi mahdollisesti Belgia tai Espanja.
Kaikille löytyy kuitenkin suosikkinsa. Nautitaan kisoista, urheilullista draamaa on tarjolla.
Terrorin varjo. Edelliset kerran EM-kisat pelattiin Ranskassa vuonna 1981. Turnaus päättyi isäntämaan komeaan 2–0-voittoon Espanjasta. Peli on muuttunut paljon noista ajoista, samoin kisojen mahdolliset uhkatekijät.
Kuukauden kestävät kisat kymmenellä eri stadionilla asettaa turvatoimet koetukselle. Jalkapallon EM-kisat ovat lajinsa suurimpia tapahtumia, joka tuo Ranskaan suuren määrän eri kansalaisuuksia.
Kisajärjestäjien ja katsojien pahin pelko ei ole oman maan epäonnistuminen. Ranskan ja naapurimaa Belgian terroriteot ovat tuoreessa muistissa, joten mahdolliseen terrori-iskuun ja sen torjumiseen on varauduttu jo pitkään.