Ko­ro­nas­ta tuli am­mat­ti­tau­ti uusille työn­te­ki­jä­ryh­mil­le

Varman ylilääkäri Jan Schugk arvelee, että työkyvyttömyyseläkkeelle koronan jälkitilan vuoksi hakevien määrä jatkossa kasvaa.
Varman ylilääkäri Jan Schugk arvelee, että työkyvyttömyyseläkkeelle koronan jälkitilan vuoksi hakevien määrä jatkossa kasvaa.

Vakuutuslaitokset ovat saaneet toukokuun loppuun mennessä pandemian alusta lukien 1 050 ilmoitusta, joissa koronaviruksen epäillään aiheuttaneen ammattitaudin.

Näistä tapauksista noin kaksikolmannesta eli 697 on katsottu ammattitaudiksi.

Tapaturmavakuutuskeskuksen lakimies Kirsi Salo pitää määrää melko pienenä, vaikka ilmoituksia tiedetään tulleen lisää toukokuun loppuun ulottuvan tilastoinnin jälkeen.

– Tämä on pienempi määrä kuin on odotettu. Huomattiin jo viime vuoden puolella, että kaikissa työpaikoissa ei ole ymmärretty sitä, että tämä ei ole ammattiriippuvainen. Ei ehkä ole osattu tehdä kaikista tapauksista ilmoituksia. Esimerkiksi jos puhutaan rakennusalasta tai muista sellaisista paikoista, joissa on ollut työpaikoilla epidemia. Kaikista ei ole osattu tehdä ilmoituksia vakuutusyhtiöille.

Tartuntaryppäitä todettiin kevätkaudella useilla rakennustyömailla, kuten Helsingin yliopiston päärakennuksen työmaalla, länsimetron työmaalla sekä Rauma Marine Constructionin telakalla Raumalla.

Salo muistuttaa, että pelkkä altistuminen koronalle ei riitä korvattavaan ammattitautiin, vaan altistumisesta pitää olla seurauksena tauti. Osassa hylätyistä ratkaisuista on ollut kyse vain altistumisesta koronavirukselle.

Useimmiten korvauksen eväämisessä on kuitenkin ollut kyse siitä, että työntekijä ei ole lähettänyt vakuutuslaitoksen pyytämää omaa selvitystä, jossa varmistetaan, että hakija ei ole altistunut koronalle vapaa-aikanaan.

Maaliskuun loppuun mennessä noin 90 prosenttia korvatuista ammattitaudeista oli terveydenhuollon työntekijöillä.

Tämän jälkeen käsittelyyn on tullut hakemuksia muiltakin ammattiryhmiltä, kuten varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä, opettajilta, asentajilta ja rakennusalan työntekijöiltä.

Uusia hakemuksia voi jatkossa tulla esimerkiksi linja-auton kuljettajilta, jos he ovat saaneet tartunnan jalkapalloturisteja Pietariin kyyditessään.

Kirsi Salo korostaa, että korona ei ole ammatista riippuvainen. Koronan voi saada työpaikassaan vaikka toimistolla. Tosin toimistotyöntekijät ovat nyt olleet paljolti etätöissä.

– Ilmoitus kannattaa aina tehdä, jotta asia selvitetään. Suomessa ammattitauti- ja tapaturmalainsäädäntö on ensisijainen sosiaaliturvan osa-alue silloin, kun kyseessä on työtapaturma tai ammattitauti. Moni on saattanut saada tartuntapäivärahan Kelalta ja ehkä ajatellut, että ei tarvitse muuta, kun on saanut jo korvauksen ansionmenetyksestä. Olisi tärkeää, että ilmoitus tulisi oikeaan järjestelmään, jos epäillään työperäistä tartuntaa.

Kirsi Turkki

-
Ilmoita asiavirheestä