Ko­ro­naan kes­kit­ty­mi­nen jättää jäl­keen­sä hoi­to­ve­lan

Kuviosta näkee, millä tavalla terveyskäyntien määrä laski nopeasti, kun koronakriisi alkoi viime vuoden alkukeväästä.

Koronakriisi vähensi fyysisiä terveyskeskuskäyntejä, mutta samalla etävastaanottojen määrä kasvoi vuoden aikana reilun viidenneksen.

Parhaillaan asiantuntijat yrittävät arvioida, minkä verran korona-aikana hoitamatta jääneitä asioita on tulossa eteen ja mikä on hoitovelan kustannusarvio. Jotakin selviää tilastoista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2020 tehtiin 23,7 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä, mikä on 17,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Näistä lääkärikäyntejä oli seitsemän miljoonaa.

Loput olivat esimerkiksi suun terveydenhuollon, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanottokäyntejä.

– Terveydenhuollon digiloikka on pelastanut varmasti paljon. Organisaatiot ovat muuttuneet ja asiakkaat ovat oppineet käyttämään digitaalisia palveluita, Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi sanoo.

Digiloikasta huolimatta koronakriisi jättää jälkeensä hoitovelkaa, joka kattaa sekä sosiaali- että terveyspalvelut.

Kukaan ei tiedä vielä tarkasti, millaisen jäljen korona jättää kansakunnan terveyteen, mutta se on selvää, että kriisin jälkeen vastaanotoille saapuu asiakkaita, joiden ongelmat voivat olla yhä moninaisempia.

Somaattisten sairauksien lisäksi hoidettavana ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat.

– Vakavat sairaudet, kuten syöpäsairaudet on pystytty hoitamaan hyvin, mutta samalla on sairauksia, joista emme tiedä yhtään mitään. Usein ne liittyvät siihen, että ihmisellä on fyysisten sairauksien lisäksi mielenterveys- tai päihdeongelmia ja tässä yhteydessä muut sairaudet jäävät diagnosoimatta, lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Lääkäriliiton Rajaniemen mukaan terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon tarvetta voi lisätä sekin, miten ihmiset ovat liikkuneet ja syöneet koronakriisin aikana.

Liikkumisella ja ravintotottumuksilla on iso merkitys kansakunnan yleisessä terveydentilassa.

– Näistä asioista ei tietääkseni ole tutkittua tietoa, mutta asiat ovat olleet vahvasti esillä kaikissa medioissa ja keskusteluissa. Emme tiedä vielä tarkasti sitäkään, miten paljon esimerkiksi ikäihmisten eristäytyminen ja liikkumattomuus ovat vaikuttaneet heidän yleiseen vointiinsa ja terveydentilaansa, Rajaniemi sanoo.

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan hoitovelan arvioitiin nousevan 600 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Hoitovelan arvioidaan laskevan kuluvan vuoden aikana noin 450 miljoonaan euroon, mutta velkaa riittää pitkälle tulevaisuuteen.

Kunnille ja sairaanhoitopiireille tehdyn kyselyn mukaan hoitovelan suuruus vuonna 2013 oli noin sata miljoonaa euroa.

Valtion lisäbudjeteissa hoitovelan rahoitukseen on esitetty yhteensä noin 450 miljoonaa euroa, jonka käyttö jakautuu kolmelle seuraavalle vuodelle.

Lisäksi EU:n elvytyspakettiin sisältyy noin 230 miljoonan euron osuus, joka on tarkoitettu osittain myös koronasta aiheutuneen hoitovelan hoitamiseen.

Kaikkiaan koronan aiheuttamiin kustannuksiin valtioneuvosto on varannut tälle ja ensi vuodelle yhteensä noin neljä miljardia euroa, josta lähes kaksi miljardia on varattu koronatestaukseen.

Lääkäriliiton mukaan yhdenkään sairauden testaukseen ei ole aiemmin käytetty yhtä suurta rahasummaa.

Rajaniemen mukaan yksi pandemian seurauksista on se, että nyt Suomessa on käytävä laajaa arvokeskustelua siitä, miten paljon yhden sairauden hoitoon voidaan satsata muiden sairauksien kustannuksella ja miten erilaisia toiminnan supistustoimia voitaisiin toteuttaa alueellisesti kulloisenkin tautitilanteen mukaan.

– Jälkiviisaus ei johda mihinkään, vaan meidän tulee ottaa opiksi tästä pandemiasta seuraavia vastaavia kriisitilanteita varten. Tärkeintä on pohtia, miten hoidamme pinnalla olevaa sairautta siten, että satsausten seuraukset eivät ole liian suuria.

Yksi hoitovelan konkreettinen seuraus on se, että pitkäaikaissairauksien kontrollikäyntejä on jäänyt väliin.

Sairaalat peruivat jo sovittuja kontrollikäyntejä, kun toimintoja supistettiin. Lisäksi ihmiset itse peruivat varattuja aikoja koronatartunnan pelossa.

Kun kontrollikäynnit jäävät välistä, pitkäaikaisen sairauden hoitotasapaino voi heilahtaa.

– Kroonisten sairauksien hoito perustuu siihen, että potilas hoitaa itseään ohjeilla, joita hän terveydenhuollosta saa. Esimerkiksi diabetekseen liittyy lisääntyvä komplikaatioriski, jos hoitotasapaino on huono, Rajaniemi sanoo.

THL:n tilastoista selviää, että koronaepidemian aikana suomalaisten tavallisia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia, on diagnosoitu vajaa neljännes vähemmän.

– Pelkäämme, että monet vakavat sairaudet jäädät tunnistamatta, koska ihmiset eivät hakeudu vähäisten oireiden vuoksi hoitoon. Se lisää osaltaan hoitovelkaa, hän sanoo.

Koronakriisin aikana myös erikoissairaanhoidon hoitojonot kasvoivat, mutta niitä on onnistuttu purkamaan suhteellisen nopeasti.

Tällä hetkellä yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneiden osuus on 4,6 prosenttia, kun viime vuoden elokuussa vastaava luku oli reilut 12 prosenttia.

Erikoissairaanhoidon puolella pisimmät hoitojonot ovat kirurgiassa, neurokirurgiassa sekä korva-, nenä ja kurkkutaudeissa.

– Erikoissairaanhoidon osalta tilanne oli viime elokuussa historian hankalin, mutta nyt tilanne on korjaantunut, vaikka edelleen yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrä on korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa, lääkintäneuvos Pikkujämsä sanoo.

Minna Akimo, Julia Blomqvist