Korkein hallinto-oikeus (KHO) on jättänyt tutkimatta valitukset itärajan sulkemispäätöksistä.
KHO:n mukaan päätöksistä oli valittanut useampi ihminen, jotka kuuluvat Suomen venäjänkieliseen tai venäläistaustaiseen vähemmistöön tai jotka ovat vähemmistöön kuuluvan henkilön perheenjäseniä. Valittajien mukaan valtioneuvoston yleisistunnon päätökset ovat olleet heitä syrjiviä ja niillä on puututtu syvästi heidän liikkumisvapauteensa sekä moniin muihin perusoikeuksiin.
KHO:n mukaan asiassa oli ensin ratkaistava, oliko valittajilla oikeus valittaa kyseisistä päätöksistä. Lain mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.
Rajasulusta haittaa muillekin
KHO:n mukaan oli totta, että itärajan rajanylityspaikkojen väliaikainen sulkeminen on vaikuttanut valittajien liikkumisvapauden ja eräiden muiden perusoikeuksien käyttämiseen rajoittavasti tai haitallisesti. KHO kuitenkin katsoi, että koska kaikkia rajanylityspaikkoja ei ollut suljettu, matkustaminen Suomesta Venäjälle tai Venäjältä Suomeen ei ollut tullut kokonaan mahdottomaksi päätösten takia.
KHO:n mukaan päätösten rajoittavat tai haitalliset vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin muihinkin ihmisiin, joilla on tarve ylittää maaraja väliaikaisesti suljettujen rajanylityspaikkojen kautta. Näin ollen KHO katsoi, ettei päätösten voitu katsoa vaikuttaneen välittömästi valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Myöskään esimerkiksi Suomen valtiota velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ei KHO:n mukaan seurannut, että valittajilla olisi ollut oikeus valittaa päätöksistä.
KHO antoi ratkaisunsa torstaina.