Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori nosti kolumnissaan (11.5.2023) esiin tarpeen lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja kaikkialle Suomeen ja muun muassa Pohjanmaalle ja Uudellamaalle. Näiden rinnalle ja edelle voisi nostaa ilmeisimmän esimerkin naapurista Etelä-Pohjanmaalta.
Korkeakoulutus on valtion investointi alueen osaamispääomaan, ja sillä on suuri merkitys elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehitykseen. Tulevalta hallitukselta on odotettavissa lisäresursseja niukasti, joten koulutuspanostusten tulee olla perusteltuja ja vastata aitoon tarpeeseen.
Työllisyyden, elinkeinoelämän kysynnän ja T&K-toiminnan vahvistamisen kannalta Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat poikkeuksellisen vahvoilla. Siitä kertovat maan parhaisiin lukeutuvat työllisyys- ja työttömyysluvut ja elinkeinoelämän merkitys T&K-toiminnassa. Lisäksi suunnitteilla olevat kymmenien miljardien investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan kertovat kolmen pohjalaismaakunnan potentiaalista.
Kansallisessa korkeakoulupolitiikassa on kuitenkin otettava huomioon myös väestöllinen tarkastelu, jota tehdään usein suhteuttamalla alueen 15−24-vuotiaat korkeakoulujen sisäänottomääriin (ks. Korkeakoulutuksen saavutettavuus ja tasa-arvo Suomessa ja verrokkimaissa, 2021).
Tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2022 Uudellamaalla korkeakoulupaikan vastaanottaneita oli suhteessa 15−24-vuotiaaseen väestöön vähemmän kuin maassa keskimäärin ja Pohjanmaalla on maan toiseksi eniten. Etelä-Pohjanmaa on taas tässä vertailussa kirkkaasti viimeisellä sijalla ja pysyy siellä vuoteen 2040 saakka, mikäli aloituspaikkoja ei lisätä ja nuoret ikäluokat pienevät väestöennusteen mukaisesti.
Väestöllinen epäsuhta on Etelä-Pohjanmaalla hämmästyttävän suuri mihin tahansa muuhun maakuntaan verrattuna. Tämä on myös läntisen Suomen työmarkkinoiden kannalta valitettavaa, koska aloituspaikkoja ja rahoitusta on lisätty muualle Suomeen. Sitä myötä menetämme myös rekrytoitavissa olevia nuoria, mikä osaltaan on jatkuvasti kärjistyvän työvoimapulan takana.
Etelä-Pohjanmaan liitosta on hallitusneuvotteluihin viestitty tavoitteistamme, jotka ovat varsin maltilliset. Lisäämällä Etelä-Pohjanmaalle noin kolmesataa aloituspaikkaa vuositasolla kuroisimme hieman väestöllistä epäsuhtaa toiseksi viimeisenä olevaan maakuntaan. Tämäkin tavoite pitäisi Etelä-Pohjanmaan tukevasti viimeisellä sijalla.
Miika Laurila
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto