Kiinteistöliitto julkaisi marraskuussa uuden korjausbarometrin, joka tarkastelee taloyhtiöiden korjaushalukkuutta. Pohjanmaan taloyhtiöiden kasvava korjausvelka koskee sekä kerros- että rivitaloja, vaikka se ei näy tilinpäätöksissä.
Rakennusten kunnon heikkeneminen nostaa kustannuksia ja laskee asuntojen arvoa – erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä, joiden rakenteet lähestyvät teknisen käyttöikänsä loppua.
Barometrin mukaan saneerauksia on lykätty taloudellisten syiden ja osakkaiden haluttomuuden vuoksi, etenkin pienillä paikkakunnilla, joilla väestö vähenee ja rahoituksen saaminen vaikeutuu. Pohjanmaa on osin poikkeus, sillä alueen kasvu lisää investointihalukkuutta, mutta monessa kunnassa tilanne on päinvastainen.
Korkojen ja urakkahintojen nousu vuoden 2022 jälkeen on hidastanut hankkeiden käynnistystä. Vaikka korkotaso on vakiintunut, epävarmuus vaikuttaa yhä päätöksiin tosin piristymisen merkkejä on jo nähtävissä.
Taloyhtiöiden on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma ei ole muodollisuus, vaan tiekartta tuleville vuosille.
Avoin viestintä ja realistiset kustannuslaskelmat lisäävät osakkaiden investointihalukkuutta. Korjausvelkaa hallitaan vain päätöksillä, tilapäiset paikkaukset vain kasvattavat ongelmaa ja viivästyttävät suurempia saneerauksia.
Monilla Pohjanmaan taloyhtiöillä on edessään ratkaisuja, jotka määrittävät kiinteistöjen arvon ja asumisen laadun vuosiksi eteenpäin.
Korjausvelka ei ole kriisi, jos siihen suhtaudutaan ennakoivasti. Mutta jos saneeraustarpeet jätetään huomiotta, seuraukset voivat olla kalliita, sekä euroissa, että asumismukavuudessa mitattuna.