VR luopuu vaiheittain kaikista matkustaja-asemistaan. Yhteensä VR:n omistamia asemia on tällä hetkellä 25. Niistä ikonisin on Helsingin päärautatieasema kivimiehineen, mutta isojen kaupunkiasemien ohella myyntiin laitetaan myös pikkupaikkakuntien asemakiinteistöt.
Päätös tukee VR:n mukaan osaltaan junaliikenteen kilpailun avautumista. Kiinteistöjen myyntituotot jaetaan valtio-omistajalle.
VR:ltä kerrotaan, että nykyisten asemien taloudellinen vaikutus VR:lle vaihtelee suuresti asemakohtaisesti. Joukossa on sekä voittoa että tappiota tuottavia asemia. Mahdollisia myyntihintoja ei tällä haavaa lähdetä arvioimaan.
– Asemien käypä markkina-arvo vaihtelee suuresti kaupungista, aseman koosta ja luonteesta riippuen. Runsaalla käytöllä olevilla asemilla on merkittävät ylläpito- ja hoitokulut sekä vanhoilla asemarakennuksilla on mittavia peruskorjausinvestointitarpeita. Toisaalta hyvillä sijainneilla olevilla asemilla on merkittäviä vuokratuottoja, VR:n viestinnästä kerrotaan.
Suomessa on kaikkiaan 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta, joita omistavat VR:n lisäksi Väylävirasto, Senaatti, yksityiset yritykset ja kunnat. VR:n mukaan asemien odotustilojen ja lipunmyynnin merkitys on viime vuosina vähentynyt, kun lipunmyynti on siirtynyt digitaalisiin kanaviin ja junien aikataulut näkyvät niistä suoraan. Yli 90 prosenttia VR:n lipuista myydään nykyään digikanavien kautta.
VR omistaa Helsingin rautatieaseman lisäksi myös muun muassa Hyvinkään, Hämeenlinnan, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan Vainikkalan, Mikkelin, Tampereen ja Turun rautatieasemat.
Tarjotaan ensisijaisesti kaupungeille ja kunnille
VR:n mukaan kunnille ja kaupungeille tarjoutuu tässä yhteydessä mahdollisuus kehittää paikallisten asema-alueiden ja liikkumisen palveluita. Myyntineuvotteluita onkin tarkoitus käydä ensisijaisesti kuntien ja kaupunkien kanssa.
– Eri kaupungeilla on erilaisia tahtotiloja asemien suhteen, joten kiinnostuksen astekin vaihtelee eri kaupungeissa, VR:n viestinnästä kerrotaan.
– Tavoitteena on löytää asemille omistaja, joka haluaa ja pystyy kehittämään niitä matkustajakäytössä. Toissijaisesti asemia tarjotaan julkisella myynnillä myös yksityisille toimijoille, kuten yrityksille ja sijoittajille, jos luovutus kaupungeille ei asemakohtaisesti toteudu.
Jo nyt asemien palveluiden taso vaihtelee paikkakunnittain ja riippuu käyttäjämääristä. Esimerkiksi odotustiloja on käytössä suurimmalla osalla asemista. VR:n mukaan matkustajapalveluita aiotaan tarjota jatkossakin, vaikka asemarakennuksen omistaisi jokin muu taho. Asemien omistajuus ei myöskään ole sidoksissa niille liikennöintiin, eli muutoksia pysähdyspaikkoihin ei tämän vuoksi ole määrä tehdä.
Asemakiinteistöistä on tarkoitus luopua valtaosin lähivuosina. VR:n mukaan Helsingin ja Tampereen asemat eivät kuitenkaan ole lähivuosina luovutettavien joukossa, koska niissä toteutetaan kehityshankkeita. Matkustaja-asemien lisäksi VR:llä on myös kolme raja-asemaa, joiden tilannetta tarkastellaan erikseen.
– Asemista luopuminen on vaiheittain etenevä ja pitkään kestävä prosessi, jossa käydään neuvotteluita useiden tahojen kanssa, aloittaen keskustelut kuntien ja kaupunkien kanssa. Uskomme, että tämän prosessin kautta asemille löydetään uudet omistajat, VR:n viestinnästä kerrotaan.
"Kiinnostavia kohteita"
– Täällä listalla on mielenkiintoisia kohteita nimenomaan kuntakehityksen kannalta, tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta arvioi myyntiin tulevia VR:n asemakiinteistöjä STT:lle.
Tietyissä kaupungeissa, kuten Jyväskylässä ja Kuopiossa, asema on ollut pitkään samalla paikalla ja kaupunki on ikään kuin rakentunut sen ympärille. Simpasen mukaan asema junaratoineen voi näissä tapauksissa vaikeuttaa kaupunkikehitystä, koska se tavallaan halkaisee kaupungin. Asemarakennus itsessään on kuitenkin keskeisellä paikalla.
– Olettaisin, että tässä listassa on monta sellaista kiinteistöä, jotka varmasti kiinnostavat kaupunkeja, Simpanen sanoo.
Toisaalta listalla on myös sellaisia pikkupaikkakuntien asemarakennuksia, jotka eivät luultavasti ole niin kiinnostavia.
– Esimerkiksi Tuusulan Jokela on pieni pysäkki, jossa ei edes kahvilayrittäjä pärjää. On vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaa rakennus, jossa liiketoimintaa ei pysty tekemään ja joka ei sovellu asuinkäyttöön, Simpanen jatkaa.
Hän muistuttaa, että kunnan ydintehtävä ei ole rakennusten omistaminen ja liiketoiminnan pyörittäminen, vaan edellytysten luominen maankäytön kautta.
– Näkisin, että tällaiset kohteet tulevat enemmänkin yksityisille markkinoille. Aina, kun hinnasta sovitaan, varmasti ostaja löytyy.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähiliikenteen vanhoja asemarakennuksia on myyty myös asuinkäyttöön.
Simpanen ymmärtää hyvin, että hiljaisilla pikkuasemilla kiinteistöjen ylläpito on vaikeaa. Hän kertoo itsekin havainneensa, etteivät ihmiset enää tule asemalle odottamaan junaa ja ostamaan lippua, vaan pikemminkin pakkasella käydään sisällä vähän lämmittelemässä.
– On sinällään loogista, että näistä luovutaan.
Kunnilla ja kaupungeilla on viime vuosina ollut tiukkaa taloudellisesti, eikä helpotusta ole lähiaikoina odotettavissa. Simpasen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö rahaa voisi tarvittaessa löytyä asemarakennusten ostoon. Mitä enemmän kunta tai kaupunki omistaa maapohjaa, sitä vapaammin se pystyy suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti.
– Tämä on nimenomaan sijoitus tulevaisuuteen. Kunta tai kaupunki tarttuu siihen, jos suunnitelmia on. Ja voi olla, että jos suunnitelmia ei ole, niitä alkaa nyt tulla, Simpanen sanoo.
----
Juttu on julkaistu alun perin https://10.5.2023, ja sitä on korjattu https://11.5.2023 klo https://14.58. Lappeenrannassa myyntiin mahdollisesti menevä asema on Lappeenrannan Vainikkalan asema. Lappeenrannan aseman omistaa Senaatti, ei VR.