Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat ihmisiä rajoitettuun sekä punaisen että vaalean lihan syöntiin. Uusimpaan suositukseen on sisällytetty ensimmäistä kertaa ympäristö- ja ilmastonäkökulma.
– Uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu ensin terveysvaikutukset ja niihin pohjautuvat ruokaryhmien määrälliset suositukset. Tämän jälkeen olemme huomioineet ruuan ympäristövaikutukset, kertoo Helsingin yliopiston kansanravitsemuksen professori Maijaliisa Erkkola STT:n haastattelussa.
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia on ollut luomassa kaksi suomalaista asiantuntijaa muiden pohjoismaalaisten kanssa. Erkkola on toinen heistä. Toinen edustaja on ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Kaikkiaan työssä on ollut mukana yli 400 pohjoismaista tutkijaa.
Uudet ravitsemussuositukset kehottavat ihmisiä pääasialliseen kasvipohjaiseen ruokavalioon sekä terveydellisistä että ilmastosyistä. Kasvisten, hedelmien, marjojen, palkokasvien, perunoiden ja täysjyvän runsasta saantia suositellaan.
Erkkola kannustaa esimerkiksi riisin sijaan suosimaan kotimaisia viljoja ja perunaa, koska niillä on pienemmät ympäristövaikutukset kuin riisillä.
Suurimmat ympäristövaikutukset ovat eläinkunnan tuotteilla, erityisesti lihalla ja maitotuotteilla. Punaista lihaa ja siipikarjaa suositellaan syömään jatkossa vain rajoitetusti. Vastuullisesti tuotetun kalan runsasta saantia puolestaan suositellaan.
Vähärasvaisia maitotuotteita suositellaan jatkossa nauttimaan vain kohtuullisesti. Mahdollisimman vähän suositellaan syömään prosessoituja lihatuotteita, kuten makkaroita ja leikkeleitä, sekä prosessoitua ruokaa, joka sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria.
Ravintoaineiden, etenkin monen vitamiinin, saantisuositukset nousevat.
Kasvispainotteinen ruokavalio kouluruokien ruokalistoille
Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi joukkoruokailuissa, kuten kouluruuassa.
– Suosituksissa painotetaan, että kasvikunnantuotteita pitäisi lisätä enenevästi ruokavalioon, niin kyllähän se tulee sitten heijastumaan joukkoruokailuun.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset on päivitetty viimeksi vuonna 2012. Suosituksia päivitetään nyt kuudetta kertaa, ja ravitsemussuositukset päivitetään tavallisesti 8–10 vuoden välein. Suomen nykyiset ravitsemussuositukset ovat vuodelta 2014.
Työryhmä kansallisten ravitsemussuositusten laadinnalle on Erkkolan tietojen mukaan jo nimetty, ja hän uskoo kansallisten suositusten olevan valmiit ensi vuonna. Erkkolan mukaan ravintoaineiden suositukset pysyvät yhtäläisinä pohjoismaisten suositusten kanssa hyvin suurella todennäköisyydellä. Puolestaan ruokaryhmäkohtaisissa suosituksissa huomioidaan enemmän maan ruokaympäristö ja maasta saatavien ruokien saatavuus.
– Jokaisella Pohjoismaalla on myös mahdollisuus olla kunnianhimoisempi ympäristötavoitteiden sisällyttämisessä kansallisiin tavoitteisiin. Tällaisia kysymyksiä kansallisella tasolla ratkotaan.
Juttu on alun perin julkaistu 20.6., ja sitä on korjattu 26.6. klo 11.15. Ursula Schwabin oikea titteli on ravitsemusterapian professori, ei ravitsemusterapeutti, kuten jutussa virheellisesti luki.