Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tiistaina puoliväliriiheen. Riihessä neuvotellaan ja päätetään valtiontalouden suunnasta seuraaviksi vuosiksi.
Puoliväliriihi pidetään nimensä mukaisesti hallituskauden puolivälin paikkeilla. Tällä kertaa siinä päätetään valtion menoista vuosille 2026–2029.
Valtiovarainministeriö esitteli ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi maaliskuussa. Alijäämän määräksi arvioitiin keskimäärin kahdeksan miljardia euroa vuodessa.
Puoliväliriihen neuvottelut perustuvat ministeriön myöhemmin huhtikuussa julkaistavaan päivitettyyn talousennusteeseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi suunnitelman julkistuksen aikaan, että päätöksiä tullaan todennäköisesti tekemään uusista säästöistä.
Suunnitelmasta neuvotellaan puoliväliriihessä, ja lopullinen päätös sen hyväksymisestä tehdään tämän kuun lopussa.
Neuvotteluihin vaikeassa tilanteessa
Riiheen lähdetään epävarmassa taloustilanteessa. Donald Trumpin aloitettua toisen kautensa Yhdysvaltojen presidenttinä kauppasota on leimahtanut erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille, mutta myös EU:lle on asetettu tuontitulleja.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa, että tullit todennäköisesti leikkaavat merkittävän osan Suomen talouskasvusta. Pankki ennusti aiemmin tälle vuodelle 0,8 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että kasvuennustetta tälle vuodelle on täytynyt laskea joulukuisesta 1,6 prosentin ennusteesta. OP-ryhmä taas laski talouskasvuennustettaan 1,7 prosentista prosenttiin.
Mitä päätöksiä puoliväliriihestä siis odotetaan?
Verotuksen keventäminen
Valtiovarainministeri Purra on sanonut toivovansa, että hallitus saa puoliväliriihessä aikaan "merkittävän" veronalennuspaketin, joka tukisi talouskasvua ja palkansaajien ostovoimaa. Purra käytti itse riihestä termiä "kasvuriihi".
Purra kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla, että suomalaisten ansiotuloverotusta tullaan keventämään.
Purran mukaan etenkin suurituloisten marginaaliverotuksen keventäminen voi tutkimusten perusteella lisätä työntekoa ja kiihdyttää talouskasvua. Marginaalivero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta. Palkkaveron alennuksia tulisi ilmeisesti muillekin kuin vain suurituloisimmille.
HS:n lähteiden mukaan hallitus aikoo myös keventää yhteisöveroa, eli osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksamaa tuloveroa, 17–18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. HS:n haastattelussa myös Purra sanoi, että yhteisöveron keventämistä pohditaan.
Yhteisöveron alentaminen on ollut kärkipaikoilla valtiovarainministeriön suosituslistalla puoliväliriiheen.
Orpon asettama ja eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtama kasvutyöryhmä teki talouskasvun vauhdittamiseksi 41 ehdotusta, joita on tarkoitus käsitellä puoliväliriihessä. Ehdotusten joukossa oli muun muassa perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on kuitenkin jo tyrmännyt asian selvityksessään.
Ay-maksujen verovähennysoikeus poistumassa
HS kertoi niin ikään pitkäperjantaina, että hallitus aikoisi päättää puoliväliriihessä ammattiliittojen ja työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta.
Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran. Työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät tuoreeltaan hallituksen suunnitelman ammattiyhdistysliikkeen rapauttamisena.
Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus rahoittaa veronkevennyksiä.
Opetus- ja kulttuurialan säästöt
Oppositio teki maaliskuussa välikysymyksen, joka koski muun muassa opetus- ja kulttuurialalle tehtävien 75 miljoonan euron lisäsäästöjen kohdentumista.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi Ylen vaalitentissä maaliskuun lopussa, että säästöt pyrittäisiin tuomaan puoliväliriiheen. Ministerin mukaan lisäsäästöt eivät tule kohdistumaan peruskouluun.
Ilmastolaista kiistakapula?
Puoliväliriihessä on määrä keskustella myös ilmastotoimista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti helmikuussa, että "pähkähullusta" ilmastolaista tulisi päästä eroon, mutta Orpo on vakuuttanut hallituksen olevan sitoutunut lakiin.
Purra toisti Ilta-Sanomien haastattelussa viime torstaina, että perussuomalaiset eivät kannata ilmastolakia.
– Ilmastolaki voi koitua hallitukselle ongelmaksi, sillä tulemme rikkoneeksi ilmastolakia, hän totesi lehdelle.
Perussuomalaisilla alla vaalitappio
Orpon hallituksen on määrä neuvotella tiistaista keskiviikkoon.
Edellisessä, Sanna Marinin (sd.) hallituksen puoliväliriihessä vuonna 2021 vääntö venyi yhdeksään päivään ja syöksi hallituksen kriisiin. Kannatuksensa kanssa kamppaillut keskusta uhkasi silloin jopa hallituksesta lähdöllä.
Nyt puoliväliriihessä neuvottelee puolue, joka on juuri kärsinyt vaalitappion. Perussuomalaisten kannatus kutistui aluevaaleissa reilut kolme prosenttiyksikköä aiempiin aluevaaleihin nähden, ja kuntavaaleissa puolueen kannatus romahti lähes seitsemän prosenttiyksikköä.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi STT:n haastattelussa reilu viikko sitten pidettyjen vaalien jälkeen, että äänestäjät rankaisivat vaaleissa juuri perussuomalaisia hallituksen leikkauspolitiikasta.
– Uskon, että perussuomalaisissa käydään keskustelua siitä, onko tämä linja, jonka takana halutaan seistä.
Leikkauslinjan johtaminen ainakin osaltaan perussuomalaisten vaalitappioon voisi mahdollisesti vaikuttaa myös puolueen linjaan puoliväliriihessä. Siitäkin huolimatta, että pääministeri Orpo tulkitsi kokoomuksen vaalimenestyksen valtakirjaksi hallituspolitiikan jatkamiselle.
-----
Juttua on korjattu 21.4. klo 16.58: Ehdotuksen valtiontalouden kehyksiksi esitteli maaliskuussa valtiovarainministeriö, ei hallitus.
Juttua on muokattu 22.4. klo 12.22. Juttuun on lisätty virke huhtikuun talousennusteesta. Jutusta saattoi aiemmin saada käsityksen, että riihessä neuvotellaan maaliskuisen ehdotuksen pohjalta. Neuvottelut perustuvat kuitenkin ministeriön myöhemmin huhtikuussa julkaistavaan päivitettyyn talousennusteeseen.
Korjattu 22.4. klo 18.59: Poistettu jutusta osio, joka käsitteli sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia. Osiosta saattoi saada käsityksen, että esimerkiksi lastensuojelun, vammaispalveluiden ja vanhustenhoivan säästöjä odotettaisiin puoliväliriihestä, kun todellisuudessa niistä on kerrottu jo.