Eduskunnan torstaista kyselytuntia hallitsi suvereenisti keskustelu hallituksen pari tuntia aiemmin kertomista päätöksistä sulkea Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat.
Kyselytunnin lopulla keskustan Hannu Hoskonen aloitti keskustelua kuljetusalan kuluja pienentävästä ammattidieselistä ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hallituksen leikkausten vaikutuksesta lapsiköyhyyden lisääntymiseen, mutta nämä jäivät sivujuonteiksi.
Kuten turvallisuuspoliittisissa aiheissa on tapana, istuntosalista löytyi puoluekantaan katsomatta poikkeuksellista yksimielisyyttä itärajan tilanteesta. Niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin riveistä puhuja toisensa jälkeen kiitteli hallitusta ripeistä toimista ja muistutti tarpeesta yhtenäiselle linjalle.
– Tästä salista pitää lähteä viesti Venäjälle, että tällainen peli ei vetele, summasi esimerkiksi Joona Räsänen (sd.).
Suomen itärajan yli on pyrkinyt poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, joiden matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Tavallisesti Venäjän viranomaiset eivät päästä ihmisiä omalta puoleltaan Suomen rajalle ilman oikeita asiakirjoja.
Rahaa rajalle
Kritisoitavaa kuitenkin löytyi. Useat SDP:n kansanedustajat nostivat esiin Rajavartiolaitoksen rahoitushuolet. Rajavartiolaitoksesta on aiemmin kerrottu STT:lle perusrahoituksen vajeen olevan 28 miljoonaa euroa vuonna 2027, jos lisärahoitusta ei myönnetä. Hallituksen lokakuisessa julkisen talouden suunnitelmassa sisäministeriön pääluokan määrärahat, joista Rajavartiolaitoskin saa rahoituksensa, pienenevät 600 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana.
– Ministeri Rantanen, onko juuri tämä oikea hetki kääntää rajavartijoiden määrä laskuun? kysyi SDP:n Seppo Eskelinen.
Sekä sisäministeri Mari Rantanen (ps.) että pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuuttivat, että Rajavartiolaitos saa sellaisen rahoituksen kuin se tarvitsee.
– Tällä hetkellä Rajavartiolaitos pystyy erinomaisella tavalla vastaamaan siihen, mitä meillä on edessä, mutta voin vakuuttaa, että jos tilanne sitä vaatii, niin hallitus toimii ja Rajavartiolaitosta resursoidaan, Orpo sanoi.
Eemeli Peltonen (sd.) kysyi, millaisena Orpo ja Rantanen näkevät eurooppalaisen tuen roolin, jos tilanne Suomen itärajalla huononee. Hänen mukaansa Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex ja EU:n turvapaikkavirasto voisivat auttaa tarvittaessa.
Sisäministeri Rantanen vastasi, että apua ei tällä hetkellä tarvita, koska tarkoitus on hallituksen toimin lopettaa tällainen rajalle tulo. Apua Euroopasta kuitenkin voidaan pyytää ja saada, jos tilanne pahenee, mutta nyt kumppanit on vain pidetty tietoisina tilanteesta.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen nosti esiin huolensa rajalle tulevien ihmisten ihmisoikeuksien turvaamisesta. Sisäministeri Rantasen mukaan viime hallituskaudella tehdyt muutokset rajavartiolakiin ovat Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisia.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko taas yhdisti rajaturvallisuuden ja aluepolitiikan.
– Asuttu raja on paras osa turvallisuutta. – – Mikä on suhtautumisenne koko itäisen Suomen tilanteeseen? Saarikko kysyi.
Pääministeri Orpo vastasi asian olevan tärkeä ja sanoi, että alueen ongelmia ja kehityksen edistämistä puidaan muun muassa käynnistymässä olevassa Itä-Suomi-työryhmässä.
– Kuten totesitte, elinvoimainen itäinen Suomi on osa rajan turvallisuutta, Orpo sanoi.
-----
Juttua on korjattu perjantaina 17.11. klo 9.39: Jutun ensimmäisen sitaatin sanoi SDP:n Joona Räsänen, ei vasemmistoliiton Jussi Saramo. Virhe oli aiemmin myös jutun kuvatekstissä. Kuvitusta on sen jälkeen vaihdettu.