On merkittävä määrä ihmisiä, joiden kommunikaatio, puhuminen ja puheen ymmärtäminen ovat vaikeutuneet, eivätkä he siksi tule toimeen arjessa pelkän puheen avulla. Kielellisten haasteiden taustalla voi olla mm. neurologinen sairaus tai vamma, muistisairaus, lapsen kielihäiriö tai aivoverenkiertohäiriö. Myös osa autismikirjolla olevista voi tarvita tukea kommunikaatiossa. Kommunikaation tuen tarpeessa olevia arvioidaan olevan Suomessa vähintään 120 000. Kielelliset haasteet vaikeuttavat yhteiskuntaan kuulumista ja vuorovaikutusta, mikä voi johtaa syrjäytymiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen.
On tärkeää tarjota puhevammaisille henkilöille oikeanlaista tukea, kuten tulkkauspalveluita, kuntoutusta ja apuvälineitä. Näin he voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti ja tasa-arvoisesti. Tarjoamalla palveluita ajoissa ennaltaehkäistään tilanteen pahenemista, mikä on usein inhimillisempää ja myös edullisempaa kuin ongelmien hoitaminen jälkikäteen.
Moni puhevammasta kärsivä henkilö, hänen lähipiirinsä tai sote-ammattilainen ei tiedä tulkkauspalvelun mahdollisuuksista. Tämä johtaa siihen, että monet jäävät ilman tarvitsemaansa apua, ja menetämme mahdollisuuden ennaltaehkäisevään tukeen.
Kielellisten perusoikeuksien turvaaminen on kirjattu perustuslakiimme ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, joka koskee myös Suomea. Kommunikointi kuuluu kaikille.
Tiina Tanskanen
viittomakielen tulkki (AMK)
puhevammaisten tulkki (EAT), KM
Petri Maliranta
toimitusjohtaja
Evantia Oy