Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa JHL:ää vuodesta 2011 luotsannut Jarkko Eloranta, 50, taputetaan palkansaajakeskusjärjestö SAK:n johtoon kesäkuussa mitä todennäköisimmin ilman vastaehdokasta.
Elorannan (sd.) takana on revohka SAK:n demariliittoja.
Elorannan osaaminen ja persoona niittää ay-piireissä kehuja. Tietä keskusjärjestöjohtajaksi on silti tasoittanut erityisesti se, etteivät SAK:n teollisuusliitot tunne vetoa tehtävään.
SAK:sta ja STTK:sta piti yhdistyä uusi jättikeskusjärjestö. Hanketta ei ole virallisesti kuopattu, mutta ei siinä enää henki pihise. SAK:ta nyt johtavan Lauri Lylyn lähdön varmistaminen ja seuraajakandidaatin nimen päätyminen julkisuuteen kertoo, ettei optimismia uuden keskusjärjestön suhteen löydy enää SAK:stakaan.
Teollisuusliittojen intohimot ovat nyt uuden valtakeskittymän rakentamisessa SAK:n sisälle. Metalliliiton, Paperiliiton, Puuliiton ja Teollisuuden ammattiliittojen TEAMin yhdistymistä voi pitää jo varmana. Uuden suurliiton johtoon istutetaan Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Jos ja kun niin sanottuun Suomen malliin siirrytään, vientialat määrittelevät jatkossa palkankorotusten tason. Uudesta teollisuusliitosta tulee palkansaajapuolen ykkösnyrkki. Sen johtamiseen verrattuna SAK:n puheenjohtajuus tarkoittaa vähemmän valtaa.
Suomen mallin myötä keskusjärjestöjen rooli sopimustoiminnassa vähenee. Niiden on luotava uudenlainen rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Arvioiden mukaan erilaisten ihmisten kanssa juttuun tuleva Eloranta sopii hyvin lobbarin rooliin.
Neuvottelut kilpailukykysopimuksesta hiersivät erityisesti SAK:n liitoissa. Vaikka Lyly tiedetään taitavaksi ja lehmänhermoiseksi neuvottelijaksi, näissä mittelöissä Lyly sai liitoilta jostakin syystä vain kapean mandaatin.
Jos Lylyllä olisikin ollut jatkohaluja, niille ei nyt löytynyt SAK:sta vastakaikua.
Kirsi Hölttä
@lannenmedia.fi