Julkaisemme ruotsalaisten ja suomalaisten turvallisuuspolitiikan konkarien yhteispuheenvuoron kahdesta syystä.
Ensinnäkin kirjoittajajoukko on nimekäs, ja siihen kuuluu niin diplomatian, sotilasasioiden kuin laajemman ulkopolitiikan syvällisiä osaajia kummastakin maasta. Heidän yhteisellä ulostulollaan on ehdottomasti painoarvoa.
Toinen syy on Nato-aloitteen ajankohtaisuus, joka johtuu useasta samanaikaisesta kehityskulusta.
Tuoreessa muistissa ovat Venäjän vakautta horjuttavat toimet useissa naapurimaissaan, äärimmäisimpinä Krimin valtaaminen ja Itä-Ukrainan sota. Samaan aikaan yleinen maailmanpoliittinen tilanne on mullistunut, kun länsimaiden perinteisiin riveihin on tullut säröjä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuntuu nauttivan sellaisten aiheuttamisesta.
Lähempänä kotia Itämeren alueella jännitteiden on todettu kiristyneen viime vuosina.
Jos Nato-jäsenyydestä keskustelemiseen tarvitaan poikkeusoloja, pitääkö niiden olla vielä tätä poikkeavampia?
Natosta on keskusteltu pitkään, eikä kansalaismielipide ole dramaattisesti muuttunut. Miksi kahden maan Nato-avaus on iso uutinen juuri nyt?
Ruotsi valmistautuu 9. syyskuuta pidettäviin parlamenttivaaleihinsa, jotka gallupien mukaan saattavat nostaa hallitusvastuuseen porvarillisen allianssin. Sen puolueilla ja johtajilla on selkeän myönteinen Nato-kanta.
Vaalitulos voi kääntää turvallisuuspoliittisen tuulen suuntaa Ruotsissa.
Jos niin käy, Suomi ei varmasti jää tuiverruksesta osattomaksi. Nato-keskustelu saattaa silloin ajankohtaistua entisestään nopeastikin.
Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.
Matti Posio