Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ilmoitti perjantaina kiirehtivänsä kivihiilen kieltämistä jo vuodesta 2025 alkaen.
Tarkoituksena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Siitä näkökulmasta Tiilikaisen esitys voi vain kiittää.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on jo valmisteilla lainsäädäntö, jolla kivihiilen energiakäyttö kiellettäisiin vuonna 2030 hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti. Uusi selvitys lisätään osaksi jo käynnissä olevaa työtä.
Energiateollisuutta kivihiilikielto ei miellytä. Etujärjestö muistutti heti perjantaina STT:n kautta, että energiayhtiöiden toimintaan puuttuminen vaarantaa niiden omaisuudensuojan ja voi horjuttaa polttoainemarkkinoita.
Energiateollisuuden mukaan lasku kivihiilikiellosta tulee lankeamaan kuluttajien ja veronmaksajien kontolle. Järjestön mielestä kivihiilikielto ei myöskään oikeasti vähennä päästöjä, koska energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.
Logiikka menee näin: jos kotimaisten voimayhtiöiden päästöoikeuksien tarve vähenee ensi vuosikymmenellä kivihiilikiellon seurauksena, käyttämättömät päästöoikeudet jäävät muiden päästäjien käytettäväksi. Kun päästöoikeuksista on ylitarjontaa, niiden hinta pysyy alhaisena, mikä pitää saastuttamisen halpana.
Tiilikainen oli varautunut kritiikkiin. Hän perusteli aloitettaan sillä, että mitä useampi EU-maa päättää luopua hiilen energiakäytöstä, sitä helpompaa päästökauppaa on kiristää lähivuosina.
Tiilikaisen mielestä Suomen kivihiilikiellolla on siis poliittista merkitystä, kun EU:n päästökaupan uudistamisesta käydään lähitulevaisuudessa kiperiä neuvotteluita. Päästökauppa on Euroopan tärkein väline päästöjen vähentämiseen, joten ministeri on tässä oikealla asialla.
Suomessa kivihiilikiellon ajaminen ei ole kovin kiperä poliittinen kysymys. Omaa hiiliteollisuutta ei ole, ja Lännen Media kertoi syksyllä 2016, että maassa on enää yhdeksän isoa voimalaitosta, joissa kivihiili on ainoa tai merkittävä polttoaine. Lähes kaikkien voimaloiden omistajat olivat jo varautuneet kivihiilestä luopumiseen.
Mitä sitten hiilen tilalle? Tiilikaisen mielestä energiaverotusta pitää muuttaa jo ensi vuoden alusta niin, että kivihiili alkaa korvautua maakaasulla.
Tätä voi pitää hyvänä kehityksenä. Kaasu on hiiltä vähäpäästöisempää, ja tuontiriippuvuus Venäjästä on vähentymässä rannikolle rakennettavien LNG-terminaalien ja Suomenlahden ali Viroon suunnitellun Baltic Connector -kaasuputken ansiosta.
Näyttää yhä selvemmältä, että kaasusta on tulossa koko Euroopassa keskeinen välivaiheen ratkaisu, kun hiilestä siirrytään kokonaan uusiutuvaan energiaan. Kotimaassa valtionyhtiö Fortum on vireillä olevan Uniper-kauppansa jälkeen tukevasti kaasubisneksessä mukana.
Kaasutalouden kehittymisen etuna on se, että jakeluverkkoon voidaan jatkossa ujuttaa käytännössä rajattomasti kotimaista biokaasua. Sen tuotannon kasvattaminen on ilmastoteko, mutta Tiilikaista miellyttänee sekin, että biokaasu tuo tulevaisuudessa töitä ja toimeentuloa eritoten keskustalle tärkeällä maataloussektorilla.
Myös metsänomistajat ovat kivihiilikiellon voittajia, sillä hiiltä täytyy korvata kaupunkien lämmityksessä puuenergialla. Itse asiassa keskustalaisella Tiilikaisella taitaa olla kivihiilikieltoa ajaessaan vain voitettavaa.
Henripekka Kallio
