Usein kuulee sanottavan, että makuasioista ei voi kiistellä. Väärin. Makuasioista juuri voi kiistellä, tosiasioista ei. Siksi kiivailu urheiluselostaja Mikko Hannulan selostustyylistä on turhaa. Tosiasia on, että mies on nero alallaan.
Suomen lentopallomiesten ottelut ovat viihdyttävää seurattavaa itsessäänkin, koska menestystä tulee. Kuten Veikkauksen entinen toimitusjohtaja Risto Nieminen aikoinaan osuvasti totesi, suomalaiset eivät ole urheiluhullu vaan menestyshullu kansa.
Lentisjoukkue pärjää, ja Hannulan sutkautukset tuovat ottelulähetyksiin lisäklangia. Mitähän selostajan suusta seuraavaksi tulee, jännittää vähintään yhtä paljon kuin se, kumpi joukkueista voittaa seuraavan pallon.
Televisiosta ottelua seuraava näkee kenttätapahtumat ilman selostustakin. Selostajan tärkeä tehtävä mahdollisen asiantuntijan kanssa onkin tuoda lisäarvoa avaamalla sitä, miksi jotain tapahtui ja mitä siitä seuraa. Miksi Suomi hävisi tai voitti tämän pallon? Mitä Sammelvuon pitäisi aikalisällä joukkueelleen painottaa? Onko Ojansivu iskussa vai onko hakkurin käsi tänään ruosteessa?
Tunnettakin selostuksessa saisi olla. Mieluummin pikkaisen liikaa kuin liian vähän. Juuri siinä Hannula on mestari. Ei haittaa, vaikka välillä käytäisiin laukalla.
Joten annetaan miehen hoitaa työnsä valitsemallaan tyylillä. Hannulan sanoin: hei kundit kuunnelkaa, katsokaa tuota vanhaa jammaajaa!
jussi.orell@lannenmedia.fi
JUSSI ORELL