Euroopan komissiossa yllätyttiin positiivisesti euroalueen alkuvuoden talousdatasta, mutta markkinoita perjantaiset uutiset äärimmäisen niukasta kasvusta vaativat sulattelua. Talouskomissaari Paolo Gentiloni avasi näkemystään talouden kuvasta Tukholmassa perjantaina valtiovarainministerien kokousrupeaman yhteydessä.
– Kuten tiedätte, viime tunteina olemme saaneet alustavat taloustiedot alkuvuodelta. Ja luvut ovat ainakin jonkin verran ennusteitamme paremmat, Gentiloni sanoi.
Euroalue selviytyi hyvin lievään kasvuun, kun bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia tammi–maaliskuussa. Kasvu kuitenkin alitti Reutersin 0,2 prosentin ennusteen, ja eurooppalaisten osakkeiden hinnat notkahtivat perjantaina päivällä markkinoiden sulatellessa tietoja.
Iltapäivän mittaan esimerkiksi yleiseurooppalainen Stoxx 600 -indeksi oli taas päässyt plussalle.
Koko EU-alueella bruttokansantuote kasvoi 0,3 prosentilla, ja Gentiloni piti lukuja rohkaisevina. Hänen mukaansa ne kertovat iskunkestävyydestä nykyisessä vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa.
Muun muassa energian hintojen lasku on taittanut inflaation helmikuun 8,5 prosentista maaliskuussa 6,9 prosenttiin vuoden takaiseen verrattuna, mutta pohjainflaation laskeminen vie yhä aikaa. Pohjainflaatiolla kuvataan tilapäisistä tekijöistä puhdistettua hintojen muutosta.
Euroryhmällä eli euroalueen valtiovarainministereillä oli kokous Tukholmassa perjantaina. Gentiloni puhui sen jälkeen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Christine Lagarden, euroryhmän puheenjohtajan Pascal Donohoen ja Euroopan vakausmekanismin toimitusjohtajan Pierre Gramegnan kanssa.
Euroopan vakausmekanismi on euroalueen jäsenvaltioiden perustama rahoituslaitos.
Velkaurat uusiksi
EKP:n pääjohtaja Lagarde johdatti tiedotustilaisuuden talouspolitiikan ohjauksen uudistamiseen, josta Euroopan komissio antoi esityksensä keskiviikkona.
Aiemmat säännöt unionin alueen 60 prosentin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen ja kolmen prosentin vuotuisesta budjettialijäämästä eivät ole edelleenkään katoamassa, mutta jatkossa olisi tarkoitus yhä enemmän keskittyä siihen, millä uralla eri maiden velka ja alijäämä ovat.
Muutos johtuu siitä, että useat jäsenmaat ovat erkaantuneet velkansa kanssa hyvin kauas alkuperäisistä raja-arvoista.
Velan suhteen bruttokansantuotteeseen on jatkossa oltava maille räätälöidyn suunnitelman kattaman ajanjakson lopussa pienempi kuin jakson alussa. Edessä olisi myös vähintään 0,5 prosentin vuotuinen julkisen talouden sopeutus niin kauan kuin budjettialijäämä pysyy yli kolmessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lagarden kolme pointtia
Lagarde piti uudistusta talouspolitiikan ohjaamiseksi hyvänä kolmesta syystä.
Lagarden mukaan ensinnäkin on hyvä, että uudistus tuo "kansallista omistajuutta" ohjaamiseen enemmän kuin aiemmin. Hyvänä hän piti myös sitä, mihin uudistuksessa keskitytään.
– Painopiste on voimakkaammin korkeissa velkatasoissa ja keskipitkän aikavälin näkökulmassa, jolla pyritään myös asettamaan kannustimia investointeihin ja uudistuksiin, Lagarde sanoi.
Kolmantena myönteisenä seikkana hän piti sitä, että täytäntöönpanoa on huomioitu nyt paremmin kuin aiemmissa ehdotuksissa.
EU-alueen valtiovarainministerit kokoustavat Tukholmassa myös lauantaina. Suomesta kokoukseen osallistuu valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).