Ähtärin eläinpuisto täyttää pian 50 vuotta. Ähtärin kunnan ja Eläinpuiston matkailun ”huippuosaajat” kokoontuvat juhlimaan ensi viikolla konkurssin partaalla olevaa matkailun ”veturiyritystä”, kuten he eläinpuistoa kutsuvat.
Nyt seurataan tuleeko juhlasta muistojuhla, se viimeinen, siltä kaikki vahvasti näyttää.
Yhtiön taival on ollut koko ajan ähtäriläisen veronmaksajan kontolla, niin rahassa kuin muutenkin. Viime aikoina on vauhti kiihtynyt, velkaa otetaan surutta tappiolliseen matkailubisnekseen, jo viisi vuotta on tuhoisa tahti jatkunut.
Mitään eivät Mini-Suomi-romahduksesta kunnan päättäjät ottaneet opiksi, tosi surullista.
Mini-Suomen velkoja siirrettiin Ähtärin Energialle ja Vedelle 4 miljoonaa euroa, myös kunnan syömävelkaa siirrettiin 4 miljoonaa. Tästä seurasi se, että yhtiö on ylivelkaantunut ja se haittaa tulevaisuudessa suurten investointien rahoitusta. Osakeyhtiölakia myös tuolla toimenpiteellä rikottiin.
Ehdotin lehtikirjoituksessa vuonna 2020, että välittömästi selvitysmies kaikkiin Ähtärin kunnan omistamiin matkailuyrityksiin ja joka yhtiöstä konkurssihakemus sisään ja välitön pandojen palautus.
Tätä ohjetta jos olisivat kuntapäättäjät noudattaneet, olisi veroeuroja säästynyt vähintään 7,5 miljoonaa.
Eläinpuiston ja muiden kunnan omistamien matkailuyritysten tilinpäätös vuodelta 2022 on järkyttävää luettavaa. Vuoden 2023 alusta tappiot ovat koko ajan taas kasvaneet, täysin kestämätön tilanne.
Lyhytaikaisia lainoja on kunta myöntänyt ainakin 3 miljoonaa euroa eläinpuistolle. Näiden laillisuus on mitä on, niitä nyt yritetään muuttaa pääomalainaksi. Asia taitaa päätyä Hallintooikeuden tutkittavaksi.
Suuria määriä on rahaa annettu ohi kunnanvaltuuston, konkurssikypsälle yhtiölle. Kovaa riskinottoa on viranhaltija harrastanut, huolimatta KHO:n päätöksistä koskien eläinpuistoa.
Eläinpuiston brändi on tunkkainen ja auttamattomasti vanhanaikainen.
Ainaisen rahapulan takia uudistuksiin ei ole ollut varoja. Suuri osa eläimistä on samoissa tarhoissa ollut jo vuosikymmeniä ja näkymät tarhoissa ovat surulliset. Onko esimerkiksi harmaakarhujen tarha, betonibunkkeri, luonnonmukainen?
Muistetaan myös juhlahumun keskellä kaikkia niitä eläimiä, jotka 50 vuoden aikana ovat menettäneet luonnollisen vapauden ja elämänsä, ihmisen ”lajien suojelun” ja rahan ahneuden takia.
Pandakarhut eivät koskaan saavuttaneet suosiota, ja nyt maailmanpolitiikan takia niistä on tullut koko Suomelle rasite.
Panda-hankkeen puuhamiehet paikallista kansanedustajaa myöten ovat vaienneet koko asiasta, vaikka hän juuri puhui miljoonille hakiessaan karhuja Kiinasta, mutta täällä kotipitäjässä suu on supussa. Onko tämä oire siitä, että päättäjät pakoilevat vastuuta oikein joukolla.
Juhlaan ei tavallisella kuntalaisella hankkeen maksajalla ole mitään asiaa.
Juhlassa puhutaan yleviä ja suitsutetaan kuinka eläinpuisto on menestystarina. Minun mielestäni se on surullinen menetystarina.
Demokratiassa saa arvostella ja esittää vaihtoehtoja, onhan hankkeeseen lähes 20 miljoonaa euroa velkaa otettu, eikä loppua näy.
Pitäisikö kaikki painaa villaisella niin kuin Mini-Suomi-romahduksessa tehtiin? Nyt tarvitaan päättäjiltä nopeita päätöksiä, ja laillisia.
Demokratia tarvitsee toisinajattelijoita, jotka kyseenalaistavat vallanpitäjiä ja sanovat epämiellyttäviäkin asioita.
Seppo Sahimäki
Ähtäri