Ko­mea­lu­pii­nis­ta ja jät­ti­pal­sa­mis­ta ha­lu­taan eroon – Kukkien ke­rää­mi­nen omaksi iloksi on ym­pä­ris­tö­te­ko

Komealupiinin kukka on kaunis. Kasvin ei silti haluta valtaavan tilaa kotimaisilta niittykasveilta, joten kukkien kerääminen on ympäristöteko.
Komealupiinin kukka on kaunis. Kasvin ei silti haluta valtaavan tilaa kotimaisilta niittykasveilta, joten kukkien kerääminen on ympäristöteko.
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Seinäjoki on viime vuoden tapaan mukana valtakunnallisessa Soolotalkoot-kampanjassa. Kampanja kannustaa osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Seinäjoella talkoillaan komealupiinin ja jättipalsamin torjunnassa.

Komealupiinin leviämistä ehkäistään ensisijaisesti keräämällä kauneimmat kukinnot maljakkoon.

– Täällä lupiinia saa kerätä kaikilta yleisiltä alueilta. Varo kuitenkin, ettet harhaile kukintojen perässä yksityispihoille, jotka saattavat rajoittua lupiinikasvustoihin, neuvoo Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Aili Sorjanen.

Jättipalsami kitketään maasta juurineen, joten siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kaupungin mailla jättipalsamia voi kitkeä kaikilla alueilla.

– Yksittäiset kasvit voi polkea maahan ja murskata kukat ja varret huolellisesti. Suuremmat määrät kerätään jätesäkkeihin. Älä kuitenkaan mene siementävän jättipalsamikasvuston sekaan, etteivät siemenet leviä vaatteissasi uusille alueille, Sorjanen opastaa.

Miksi vieraslajeja torjutaan?

Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Komealupiini on kaunis, mutta valtaa nopeasti alaa esimerkiksi alkuperäisiltä niittykasveilta ja niistä eläviltä hyönteisiltä.

– Lupiinin siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka saattaa haitata kimalaisten lisääntymistä. Lisäksi komealupiini vähentää hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi perhosiin, muurahaisiin ja kovakuoriaisiin, Sorjanen selvittää.

Jättipalsami leviää tehokkaasti siemenistä. Yksi kasvi tekee tuhansia siemeniä, joita se sinkoaa useiden metrien päähän. Jokien varsissa hentojuurinen jättipalsami saattaa aiheuttaa eroosiota, koska sen juuret eivät sido kosteaa maaperää.

Sadevesien myötä vesistöihin päätyvä maaperä voi olla uhka muun muassa olla kuoriutuville kalanpoikasille.

Molemmat voimakaskasvuiset vieraslajit tuovat haasteita myös metsien uudistamiseen tukahduttamalla puiden taimia.

Talkoot

Soolotalkoot-kampanja on käynnissä elokuun loppuun saakka.

Voit osallistua kampanjaan omassa pihapiirissäsi tai talkookohteissa ympäri Suomea.

Aktiivisimmat torjujat ja toimeliaimmat yhteisöt palkitaan kunniakirjoin.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä