Mielikuva ruuantuotannosta on yleensä varsin perinteinen. Kasvualoista, innovaatioista tai globaalista yritystoiminnasta puhuttaessa elintarvikeala ei ole tavannut olla ensimmäisenä mielessä.
Vaan kuinkas sitten kävikään.
Viime vuosi oli täynnä positiivisia ruokauutisia. Julkistettiin uusia ruokainnovaatioita, joita kaupoissa jonotettiin. Nyhtökaura, Härkis ja Mifu nousivat valtaisan kiinnostuksen kohteeksi. Ruokaviennissä tehtiin uusia avauksia. Ne osoittavat, että vaikka maailmanvalloitus suomalaistuotteilla ei ole helppoa, se on täysin mahdollista.
Ruoka-ala houkuttelee nyt myös start up –yrittäjiä. Viime syksynä Euroopan suurimmassa start up- tapahtumassa Slushissa oli paljon ruokaan, ruokateknologiaan ja ruuan jakeluun liittyviä liikeideoita.
Ruoka kiinnostaa, kenties eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Ravitsemukseen, uusien tuotteiden kehittämiseen ja ruuan alkuperään kiinnitetään kasvavaa huomiota. Ruoka-alassa nähdään uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Parasta on, että varsin monissa myönteisissä ruokauutisissa eteläpohjalaisilla yrityksillä ja osaajilla on tärkeä rooli. Sekä Härkiksen että Mifun kehitystyötä on tehty Seinäjoella. Härkis valmistetaan pääosin eteläpohjalaisilla pelloilla viljellystä härkäpavusta, kauhavalaisella tehtaalla. Viennissä alueemme elintarvikeyrityksillä on lupaavia näkymiä. Maailman parhaan ginin valmistuspaikan osoitetta ei eteläpohjalaisten tarvitse hakea kaukaa.
Ruokaketju on pitkä ja sen eri osat vaikuttavat toisiinsa. Jotta trendituotteita voisi syntyä, myös ketjun alkupään tulee olla kunnossa ja laadukasta raaka-ainetta riittävästi saatavilla.
Uusien asioiden löytäminen on tärkeää. Aivan yhtä tärkeää kuitenkin on perinteisten asioiden näkeminen uusin silmin. Miten kehitämme uusia tuotteita perinteisistä aineksista? Miten näemme koko ketjun uudella tavalla?
Ruokaketju uudistuu ja kansainvälistyy vauhdilla. Osaammeko ottaa osamme siitä? Hyvistä lähtökohdista se ei ole kiinni.
Leena Perämäki Yksikön johtaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu